Vuonna 2022 voimaan tulleen EU-direktiivin tavoitteena on turvata riittävä vähimmäispalkka kaikkialla EU:ssa. Nyt direktiivi voi kuitenkin kaatua tuomioistuimessa.

Kanteen tuomioistuimessa on nostanut Tanska Ruotsin tuella. Maat katsovat, että direktiivi puuttuu liikaa niiden kansalliseen päätäntävaltaan.

Muista EU:hun kuuluvista Pohjoismaista poiketen Suomi ei ole lähtenyt kanteeseen mukaan.

Suomalaiset palkansaajien keskusjärjestöt puolestaan ovat suhtautuneet direktiiviin myötämielisesti, eli ne ovat olleet asiassa poikkeuksellisesti eri linjoilla pohjoismaalaisten sisarjärjestöjensä kanssa.

Direktiivi ei ole vaatinut Suomessa kovin suuria lainsäädäntömuutoksia, koska Suomi täyttää jo pääosin direktiivin vaatimukset. Syy tähän on se, että vähimmäispalkka voi direktiivin mukaan olla joko lakisääteinen tai työehtosopimuksiin perustuva. Koska Suomessa on jo olemassa laajat ja kattavat työehtosopimukset, Suomen ei ole tarvinnut erikseen säätää erillisestä minimipalkasta.

Suomalaiset palkansaajajärjestöt ovat kuitenkin katsoneet, että direktiivi voisi tuoda tarvittavaa suojaa tulevaisuudessa, jos työehtosopimuksien kattavuus laskisi.

Lisäksi Suomelle nähdään olevan laajemmin etua siitä, että vähimmäispalkat esimerkiksi Itä-Euroopassa nousevat direktiivin myötä. Se voisi vaikuttaa positiivisesti paitsi Suomen kilpailuasetelmiin myös Suomen vientiin kyseisiin maihin.

Direktiivin mukaan kaikkien jäsenvaltioiden tulee edistää työehtosopimusneuvotteluja sekä pyrkiä lisäämään työehtosopimusten kattavuutta. Jos työehtosopimusten piirissä on alle 80 prosenttia työntekijöistä, jäsenmaan on laadittava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa toimintasuunnitelma sopimusten kattavuuden lisäämiseksi.