Politiikka
14.1.2024 07:00 ・ Päivitetty: 14.1.2024 14:54
Eurooppa on kriisissä: uhka tulee jälleen kerran unionin sisältä
Euroopassa pelkoa ja epävarmuutta herättää äärioikeiston nousu monissa EU-maissa. Varsinainen varoitus oli laitaoikeistolaisen vapauspuolueen, PVV:n, voitto Hollannin vaaleissa. Neljäsosa hollantilaisista äänesti avoimen EU-, islam- ja maahanmuuttokriittistä vapauspuoluetta.
Lisää myllerrystä on luvassa kesän EU:n parlamenttivaaleissa, joissa gallupit povaavat voittoa etenkin äärilaidan oikeistopuolueille ja vastaavasti tappiota maltilliselle oikeistolle, liberaaleille ja vihreille. Äärioikeiston asema voi vahvistua merkittävästi, jos vaalitappiota pelkäävä maltillinen oikeisto (EPP) liittoutuu sen kanssa.
VUOSI 2024 on monella tavalla demokratian testivuosi. Tänä vuonna on yli 40 valtiossa presidentin- ja/tai parlamenttivaalit. Niistä osalla voi olla globaaleja vaikutuksia.
”Kokoaan suuremmat” vaalit ovat Taiwanin tammikuun presidentinvaalit. Niiden tulos voi heijastua Yhdysvaltojen ja Kiinan välisiin suhteisiin. Globaalisti kiinnostavimmat vaalit ovat Yhdysvaltojen presidentinvaalit marraskuussa. Myös Venäjällä on presidentinvaalit. Niiden tulosta ei tarvitse jännittää.
EU:n sisäisen hajaannuksen varmin voittaja on Venäjä.
Euroopassa kansalliset vaalit voivat myllertää poliittista kenttää. Italiassa vuoden 2022 vaaleissa valtaan nousi äärioikeistolainen hallitus ja sen pääministeriksi Giorgia Meloni.
Samana vuonna Ranskassa presidentinvaaleissa äärioikeistolainen Marine Le Penin johtama Rassemblement National sai historiallisen hyvän tuloksen. Saksassa oikeistopopulistisen Alternative für Deutschlandin (AfD) kannatus on noussut yli 20 prosentin.
Lisää aiheesta
Valta onneksi joskus myös pyöristää jyrkkiä populistisia näkemyksiä. Esimerkiksi Italian pääministeri Meloni on oppositioaikaisiin puheisiinsa verrattuna osoittautunut yllättävän EU-myönteiseksi. Hänen johdollaan Italia on myös sitoutunut Ukrainan tukemiseen.
MITÄ äärioikeiston vahvistuminen käytännössä voisi merkitä Euroopan unionille? Vastausta voi hakea Hollannista, joka oli viime vaaleihin saakka niin sanottuja EU:n kivijalkaan kuuluvia vakaita ja liberaaleja maita.
Geert Wildersin perustama vapauspuolue on monien muiden oikeistopopulististen puolueiden tapaan maahanmuuttovastainen. Hän on ajanut Hollannin eroa niin Euroopan unionista kuin yhteisvaluutta eurostakin.
Vaalivoittonsa jälkeen Wilders kuitenkin totesi, että EU-ero ei ole tällä hetkellä ajankohtainen. Wilders myös vastustaa Ukrainan aseellista tukemista.
EUROOPAN unionin sisäisen hajaannuksen varmin voittaja on Venäjä. Hollannin vapauspuolueen vaalivoittoa hehkutettiin monilla venäläisillä televisiokanavilla. Wildersin vaalivoiton ensimmäisiä onnittelijoita oli Unkarin pääministeri Viktor Orbán, joka on EU-maiden johtajista ainoa julkisesti Venäjä-myönteinen.
”Muutoksen tuulet ovat täällä”, Orbán kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Politiikka
12.1.2024 16:12
”Mistään Unkari-pakkomielteestä ei ole kyse” – Sarvamaan vetoomus saanut 120 mepin allekirjoituksen, vain yksi suomalainen haraa vastaan
Ulkomaat
30.12.2023 16:06
Orbán, EU:n häirikkö, kiristää unkarilaisten valvontaa ja saa unionin näyttämään hampaattomalta