EU:n uusi ilmastotavoite on 90 prosentin päästövähennys vuoteen 2040 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen mutta välttämätön, jotta pysymme Pariisin ilmastosopimuksen mukaisessa 1,5 asteen tavoitteessa. Suomen kannalta kiinnostavana voi pitää mainintaa biotaloudesta. Lisäksi esiin nousee muun muassa hiilidioksidin sidonta ja talteenotto osana päästövähennysten keinovalikoimaa.

Keinovalikoimassa on mukana myös ydinenergia. Tällä kaudella sitä on lähinnä hankaloitettu, nyt se nähdään positiivisemmin. Loppuvuodesta äänestimme pienydinreaktoreita koskevasta parlamentin aloitteesta. Pidän tärkeänä, että ydin­energia nähdään kokonaisuudessa osana puhdasta siirtymää uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ollessa päätyökaluina.

Muistan hyvin viimekertaisen talouden alamäen 2000-luvun lopulta. Tuolloin moni ajatteli, että talous ajaa ilmastotyön edelle sen kustannuksella. Tiedettä kuitenkin uskottiin. Nyt on oivallettu, miten ilmastotyö voi auttaa taloutta ja kilpailukykyä. Samaan aikaan esiintyy huolta kilpailukyvylle vaikeasta energian hinnasta. USA:ssa massiivinen vihreän siirtymän IRA-talouspaketti pisti investoinnit rullaamaan, samalla vahvistaen maan kilpailukykyä.

Voisiko EU:sta löytyä seuraavalla kaudella samanlaista ideaa? Nyt on käytössä markkinaohjausta sisältäpäin tuova hiilen hinnoittelu ja monia muita tukia. EU-varoista saisimme tarvittavaa vipuvoimaa. Julkisen rahan lisäksi tarvitaan keinoja käynnistää ja sitouttaa investoijat työhön.

VENÄJÄN hyökkäyssodasta johtuvan energiakriisin aikana Suomi on pärjännyt EU-maana verrattain hyvin. Kansallisia ilmastotoimia on toteutettu yli vuosikymmen. Marinin hallituksen ilmastolakiin ja hiilineutraaliustavoitteeseen ovat sitoutuneet niin nykyinen hallitus kuin elinkeinoelämäkin.

Siirtyminen kohti puhtaita energiamuotoja ja taloutta vahvistaa paitsi Suomen, myös koko unio­nin energiaomavaraisuutta ja vähentää riippuvuuksia autoritaaristen maiden tuottamista fossiilisista polttoaineista. Moni EU-maa lähtee takamatkalta, ja siirtymä tuntuu kalliilta. Haastavia ovatkin liikenne ja maatalous.

Ilmastonmuutoksen torjunta on jokaisen tahon vastuulla. Tapa toiminnaksi tulee hakea yhteistyöllä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Suomen ja EU:n on oltava tässä työssä eturintamassa ja toimittava suunnannäyttäjänä.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.)