EU-maat äänestävät tänään yritysvastuudirektiivin hyväksymisestä. Suomi on ollut valmis pidättäytymään äänestämisestä eli käytännössä maamme hallitus ei hyväksy direktiiviä sellaisenaan.

– Orpon hallitus on kyllä moneen otteeseen todennut haluavansa panostaa yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukyvyn parantamiseen. Nyt kun olisi konkreettisen teon paikka hyväksyä yritysvastuudirektiivi, hallitus asettuukin vastustamaan Suomen ja suomalaisten yritysten etua. Eihän tässä toteudu kuin niiden eurooppalaisten yritysten etu, jotka eivät valvo esimerkiksi hankintaketjujensa ympäristövastuuta tai ihmisoikeuksien toteutumista, Guzenina sanoo tiedotteessaan.

Guzenina kirjoittaa, että suomalaiset suuryritykset, kuten UPM, Fortum, Neste, Nokia ja Kone ovat vaatineet Suomea puolustamaan direktiiviä aktiivisesti osana Pohjoismaiden suurinta yritysvastuuverkostoa. Verkosto toteaa lausunnossaan, että epäröinti direktiivin hyväksymiseen liittyen voi aiheuttaa pitkäkantoisia vaikutuksia, joiden seurauksia hallitus ei ehkä käsitä. Myös EK kannattaa EU-tasoisen yritysvastuulain säätämistä, jotta suomalaisten yritysten vastuullisuustoimintojen kilpailuedusta pidetään huolta.

Yritysvastuudirektiivin valmistelu aloitettiin Marinin hallituksen aikana. Guzenina toteaa, että Suomen oman kansallisen yritysvastuulakikokonaisuuden valmistelua ei tehty, koska katsottiin, että tarvitaan nimenomaan koko Euroopan laajuinen lainsäädäntö, joka ulottuu hankintaketjujen kautta myös Euroopan ulkopuolelle.

– Suomen on syytä seistä EU-politiikassa historian oikealla puolella. Aika alkaa loppua kesken siltä, että vuosia työn alla ollut direktiivi saadaan käsiteltyä ennen europarlamenttikauden päättymistä.

– Lapsityövoiman, luonnon saastuttamisen ja ilmastokriisin torjuminen vaativat yleiseurooppalaisia velvoittavia pelisääntöjä. Vapaaehtoisuuden pohjalta ei ole riittäviä tuloksia saatu, Guzenina huomauttaa tiedotteessaan.

– Yritysvastuudirektiivi tukisi vastuullisten suomalaisten yritysten ja samalla koko Suomen kilpailukykyä. Rotia se toisi Euroopan laajuisesti niille yrityksille, jotka saavat suhteetonta kilpailuetua sivuuttamalla esimerkiksi toimiensa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset, Guzenina päättää.