Kotimaa
7.3.2017 07:54 ・ Päivitetty: 7.3.2017 07:54
Eva Biaudet: “Naisiin kohdistuva väkivalta liudennetaan usein lähisuhde- tai perheväkivallaksi”
Ulkoasiainministeriö, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisten Linja ja eduskunnan naisverkosto muistuttavat ruusujen jakamisen sijaan naistenpäivän aattona, että Suomella on kyseenalainen kunnia olla Euroopan Unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Tänään järjestettävä seminaari Kaduilla – Kotona – Netissä – TURVASSA! nostaa esille ja jakaa tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta sekä hahmottelee konkreettisia keinoja ja edellytyksiä, joiden avulla väkivallasta on mahdollista päästä irti.
”Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan perustellusti pitää yhtenä Suomen vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista. Lähes joka toinen suomalaisnainen on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa 15 vuotta täytettyään ja noin kolmannes on kokenut väkivaltaa puolisonsa tai entisen puolisonsa taholta. Suomi on saanut eri sopimusvalvontaelimiltä ja muilta toimijoilta lukuisia huomautuksia naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä ja riittämättömistä toimenpiteistä väkivallan poiskitkemiseksi Suomessa”, huomauttaa lainsäädäntöneuvos Marjatta Hiekka ulkoasiainministeriöstä.
”Naisiin kohdistuva väkivalta liudennetaan usein lähisuhde- tai perheväkivallaksi, mikä vaikuttaa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan suhtautumiseen, ymmärtämiseen, tiedottamiseen ja siihen liittyvän osaamiseen. Tämä on erityisen huolestuttavaa ottaen huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyys Suomessa. Tietoa ja osaamista naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodoista on lisättävä huomattavasti nykytasosta, jotta naisten ihmisoikeudet toteutuvat”, korostaa Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet.
Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli ns. Istanbulin sopimus on ensimmäinen eurooppalainen oikeudellisesti sitova sopimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Sopimuksen tarkoituksena on ennalta ehkäistä ja poistaa, suojella väkivallan uhreja sekä saattaa väkivallan tekijät edesvastuuseen naisiin kohdistuvasta väkivallasta, ja sitä sovelletaan kaikkiin väkivallan muotoihin.
”Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen ja siten sitoutunut tarjoamaan väkivaltaa kokeneille helposti saatavilla olevia tukipalveluita. Esimerkiksi turvakodit ovat välttämätön ja usein naisen hengen pelastava tuen muoto. Suomessa on kuitenkin sekä kansainvälisiin suosituksiin että väkivallan uhrien tarpeisiin nähden liian vähän turvakotipaikkoja. Lisäksi turvakotien alueellinen jakautuminen on epätasaista ja useiden erityisryhmiin kuuluvien naisten tarpeet jäävät turvakotipalveluissa täyttämättä. Tämä on suuri ihmisoikeusongelma, johon meidän tulee päättäjinä sote-uudistuksen yhteydessä aktiivisesti puuttua”, muistuttaa eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Sari Raassina.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.