– Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ilmenee valitettavasti säännöllisesti. Suomessa on jo pitkään tarvittu uudistuksia työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjumiseksi. Nyt olisi hallituksen tartuttava toimeen ja puututtava työntekijöiden hyväksikäyttöön, Heinäluoma sanoo tiedotteessa.

Heinäluoman mukaan hallituksen toimettomuus asiassa ei ole sattumaa.

– Kyse ei ole siitä, että hallitus ei olisi tietoinen ongelmasta tai sen ratkaisusta, vaan hallituspuolueet eivät ole pitäneet asiaan puuttumista tärkeänä. Vuonna 2024 Orpon hallitus taipui vasta julkisen paineen myötä käynnistämään harmaan talouden toimintaohjelman ja palauttamaan työlle osan jo leikatuista rahoista.

HEINÄLUOMA peräänkuuluttaa uudistusten kiireellisyyttä.

– Näitä ovat esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointi, ammattiliittojen kanneoikeus sekä harmaan talouden torjunnan riittävien resurssien turvaaminen. Lisäksi tulee varmistaa viranomaisten riittävät toimivaltuudet, luettelee Heinäluoma.

Hän muistuttaa, että työvoiman hyväksikäyttö haittaa myös rehellisesti toimivien yritysten pärjäämistä ja suomalaisten palkkaamista kilpailun vääristymisen myötä.

– Hallituksen on viimein herättävä tilanteeseen ja tehtävä tarvittavat uudistukset hyväksikäytön kitkemiseksi. Jokainen tapaus on liikaa.

MYÖS kansanedustaja Niina Malmin (sd.) kannanotossa korostetaan, että hallitus on laiminlyönyt ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön puuttumisen

– Kun kokoomukselle on tärkeämpää heikentää kaikkien työntekijöiden oikeuksia ja perussuomalaisille heikentää Suomessa asuvien ulkomaalaisten asemaa, ei ole yllätys, että tällä yhtälöllä työperäisen hyväksikäytön torjunta on hallituksen tärkeysjärjestyksessä prioriteetilla nolla, Malm sanoo tiedotteessaan.

– Turun telakalla ilmennyt ukrainalaisten työntekijöiden kohtelu on tyypillinen esimerkki työperäisestä hyväksikäytöstä Suomessa: työntekijät tekevät pitkiä päiviä, isojakin palkkasummia jää maksamatta eikä edes työnantajasta ole aina selvyyttä. Valitettavasti tätä tapahtuu, kunnes ongelma otetaan viimein vakavasti.

Malmin mukaan työntekijöiden oikeuksien heikentäminen lisää myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön riskiä etenkin, kun valvovien viranomaisten riittävästä rahoituksesta ei ole huolehdittu.

– Hallitus valmistelee nykyistä pidempien määräaikaisten työsopimusten mahdollistamista. Onko se ottanut huomioon, että määräaikaisuudet voivat lisätä työperäisen hyväksikäytön riskiä? Jo nyt pitkissä alihankintaketjuissa yritykset pyörittävät työntekijöitä yhtiöstä toiseen.

– Perussuomalaiset väittää olevansa palkansaajan puolella – eikö puolueessa ole todella tullut mieleen, että määräaikaisuuksien pidentäminen antaa mahdollisuuden tämän rallin kiihdyttämiselle?

ULKOMAISEN työvoiman hyväksikäyttöön puuttumiseen on Malmin mukaan olemassa keinoja, jos hallitus vain haluaa niihin tarttua.

– Alipalkkaus on kriminalisoitava. Tällä hetkellä palkan pimittämisestä ei aiheudu työnantajalle sanktioita, vaan kiinni jäädessään työnantaja joutuu maksamaan vain sen, mitä olisi alun perinkin pitänyt maksaa. Tämä on käsittämätöntä.

– Tilaajavastuu tulisi ulottaa koko alihankintaketjuun niin, että pääurakoitsija on vastuussa lain mukaisten selvitysten hankkimisesta kaikista hankkeen aliurakoitsijoista. Nyt näin ei ole, mikä tarkoittaa sitä, että pääurakoitsija voi sulkea silmänsä, Malm kommentoi.

Malmin mukaan antamalla ammattiliitoille laajempi kanneoikeus työehtojen rikkomisesta, voidaan tehostaa väärinkäytösten valvontaa sekä parantaa niiden työntekijöiden tilannetta, joilla ei ole edellytyksiä itse lähteä viemään asiaansa eteenpäin.

– Viranomaisten resursseista ja edellytyksistä torjua harmaata taloutta ja työperäistä hyväksikäyttöä on huolehdittava. Se, että tällaisiin ilmiöihin kyetään puuttumaan, on niin työntekijöiden, suomalaisen yhteiskunnan kuin rehellisten yrittäjien etu.

Juttuun lisätty Niina Malmin kommentit klo 13.07.