Nykyisin Satakunnan hyvinvointialueen johtajana toimiva Varhila kävi Demokraatin pyynnöstä läpi kokoomuksen esittelemän Soten korjaussarjan.

Päällimmäinen tunne korjaussarjan äärellä on uupumus.

– Toimenpiteitä on ihan järkyttävä määrä.

Varsinainen pääasia kokoomuksen ehdotuksessa on Sipilän kauden mallista tutun asiakkaan valinnanvapauden toteuttaminen tavalla, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityinen tuotanto on nostettu lähes samalle viivalle julkisen tuotannon kanssa. Vai onko? Kokoomuksesta tätä ei allekirjoiteta.

”Korjataan lainsäädäntö mahdollistamaan palveluntuotannon järjestämisen monituottajamallilla. Hyödynnetään niin julkisen sektorin, yritysten kuin järjestöjenkin osaamista ja resursseja.” Korjaussarjassa todetaan.

Kokoomus nosti esiin yritysten roolia sote-uudistuksen korjaamisessa viimeksi sunnuntaina myös julkaisemissaan yrittäjätavoitteissa.

MUUTAMAN vuoden takaista keskustelua lainaten kyse on kimalaisten ja pörriäisten paluusta.

– Sipilän hallituskauden sote-mallissa yksityinen palveluntuotanto oli lähes järjestäjän asemassa. Tässä on hyvin samanlainen viritys.

– Kyllä se Sipilän hallituskauden mallin lähtökohta on sinne selkeästi kirjoitettu, Varhila toteaa soten korjaussarjasta.

Samasta juuresta versovat hänen mielestään myös esityksen ongelmat. Varhilan mukaan kokoomuksen mallissa on paljon elementtejä, jotka vaatisivat erittäin tarkkaa lainsäädäntötyötä, että se mikä jäi viime kaudella yritykseksi olisi aidosti mahdollista.

Sipilän sote-malli jumittui useassa kohdin eduskunnan perustuslakivaliokunnan seulaan.

Yksi ongelmista liittyi hoidon jatkuvuuteen.

– Kun yksityinen ja julkinen yritettiin saada samalle viivalle ja hoidon jatkuvuus pyrittiin turvaamaan asiakassuunnitelman kautta, perustuslakivaliokunta totesi, ettei ratkaisu ole perustuslain mukainen.

Valinnanvapauden kohdalla puhutti myös osaoptimoinniksi kutsuttu palvelushoppailu.

– Jos asiakas ei jostakin saa haluamaansa hoitoa vaikka tarpeellisen saisikin, hän menee seuraavaan pisteeseen niin kauan, että saa sen mitä hakee. Se ei välttämättä ole hänen hoitonsa kannalta järkevää.

TOINEN suuri haaste liittyy niin ikään viime kaudella vastaantulleeseen tietosuojalakiin. Valinnanvapaus edellyttäisi tietojärjestelmiä, joissa asiakastiedot liikkuvat sujuvasti palveluntuottajien välillä.

– Kokoomus esittää teknologiaan muutoksia, jotka perustuslakivaliokunta on todennut tietosuojalain vastaisiksi vanhuspalvelulain säätämisen yhteydessä.

– Siellä on monia asioita, joita on jo käyty läpi ja joita halutaan tuoda uudelleen agendalle. Niistä on jo havaittu, ettei niitä ainakaan yksinkertaisella lainvalmistelulla saada eteenpäin.

Varhilan mukaan kokoomuksen esitys vaatisi juuri työnsä aloittaneiden hyvinvointialueiden ajattelemista kokonaan uudelleen. It-järjestelmien lisäksi tulisi muuttaa myös rahoituksen liikkumista, seurantaa ja raportointia.

– Kyllä se olisi kokonaan uuden mallin tekeminen sanoisin suoraan näin.

Varhila ei ole löytänyt kokoomuksen julkisista lausunnoista suorasanaisesti hyvinvointialueisiin kohdistuvia leikkaussuunnitelmia.

– Kun ole heitä kuunnellut, olen tulkinnut, että he näkevät säästöpotentiaalin enemmän sosiaaliturvan puolella, esimerkiksi ansioturvassa. Palveluiden osalta kyse on enemmän kustannusten nousukulman taittamisesta.

VARSINAISIA säästöjä Varhila ei soten tapauksessa pidä uskottavina.

– On ilman muuta selvää, että tällä väestörakenteelle, inflaatiolla ja palkkakustannuksilla, kaikella rahoituksen kokonaisuudella, jossa on mukana myös uudet ja kalliit hoitomenetelmät, sotesta on sula mahdottomuus leikata.

– Jos kulmakerrointa saadaan laskemaan, niin se on jo suuri saavutus.

Varhilan mukaan alueilla toivotaan vähemmän turbulenssia.

– Hyvinvointialueet ovat nyt toivoneet työrauhaa, että tämä apparaatti saataisiin toimimaan. Jos tuodaan uusia elementtejä ja lähdetään muuttamaan peruspohjaa, olemme aikamoisessa turbulenssissa.

KOKOOMUKSEN sote-ohjelman valmisteluun osallistunut kansanedustaja Ville Valkonen toteaa Demokraatille, ettei kokoomuksen korjaussarjassa ole kyse Sipilän mallin paluusta eli siitä, että yksityiset yritykset tulisivat julkisen rinnalle samalle viivalle palvelun tuottajiksi.

– Ei. Viime kaudella, kun sitä mallia arvioitiin, sehän todettiin perustuslakivaliokunnassa loppujen lopuksi mahdottomaksi toteuttaa. Kokoomus ei aja samaa valinnanvapausmallia, joka hahmottui Sipilän hallituksessa, Valkonen toteaa.

Kokoomuksen sote-ohjelman merkintä, jonka mukaan ”korjataan lainsäädäntö mahdollistamaan palveluntuotannon järjestämisen monituottajamallilla”, ei siis Valkosen mukaan viittaa tällaiseen.

Valkonen sen sijaan painottaa oleellisena sitä, että hyvinvointialueista tulee vahvoja järjestäjiä. Alueiden järjestämisvapauden puitteissa taas on voitava hyödyntää niin omaa tuotantoa, yksityisiä yrityksiä kuin järjestöjä.

Valkonen sanoo, että jo nykyjärjestelmässäkin on osassa palveluita paljonkin valinnanvapautta ja että osaan palveluita se ei edes sovellu.

– Me laajentaisimme valinnanvapautta harkiten ja järkevästi niissä palveluissa, missä se on mahdollista.

Valkonen tarkoittaa järkevällä toiminnalla esimerkiksi palveluseteleiden käyttöä. Kela-korvausten leikkaukset kokoomus peruisi.

Monet sote-alueet ovat hänen mukaansa niin suurissa vaikeuksissa, että yksityistä puolta kannattaa hyödyntää esimerkiksi hoitojonojen purkamisessa.

Vammaispalveluissa kokoomus lisäisi valinnanvapautta henkilökohtaisella budjetoinnilla.

KIRSI Varhila arvioi, että kokoomuksen korjaussarjan toimet kestäisivät jopa 2-3 hallituskautta. Toisaalta hyvinvointialueet ovat kaivanneet työrauhaa.

Ville Valkonen painottaa, että nykyinen sote-malli tarvitsee aikaa käynnistyäkseen, vaikka valmis malli ei ole.

– Missään nimessä uutta mullistusta ei tarvita eikä kannata tehdä.

Valkonen puhuu mieluummin soten jatkuvasta kehittämisestä ja siitä, että alkuvaiheessa on seurattava, miten uusi malli lähtee toimimaan. Vasta sen jälkeen on korjaustoimenpiteiden aika.

Valkonen sanoo, että hyvinvointialueilla on oltava ”kädet savessa” johtamassa palveluiden järjestämistä, taloudellista tuloksellisuutta sekä vaikuttavuuden parantamista.

– Ei ”kädet ojossa” valtion suuntaan pyytämässä lisää rahaa. Johtaa valtaviin ongelmiin, jos hyvinvointialueet eivät ole itse erittäin aktiivisesti viemässä eteenpäin oman alueensa palveluita valtion antamissa raameissa.

KOKOOMUKSEN korjaussarja painottaa pitkälti perusterveydenhuoltoon. Kiinnostava kysymys on, veisikö kokoomus erikoissairaanhoitoa enemmän kilpailulle.

Tällaistakin ajatusta Valkonen toppuuttelee. Hänen mukaansa erikoissairaanhoito kuuluu kaikkein selkeimmin julkiseen tuotantoon ja isoa osaa siitä ei voi siirtää yksityiselle puolelle.

– Mutta yksityisellä voidaan täydentää tiettyjä erikoissairaanhoidon osia niin kuin nyt jo voimakkaasti tehdään eli voidaan hankkia palveluita tapauskohtaisesti silloin, kun sairaalatoimintojen johto niin kokee.

Valkonen sanoo, että pääasiallinen muutos, joka terveydenhuollossa tarvitaan, on hoidon siirtäminen vaativasta erikoissairaanhoidosta perustason ennaltaehkäiseviin palveluihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä on paitsi potilaan etu myös kustannustehokasta.

KOKOOMUKSEN talouspoliittisen ohjelman mukaan kokoomus tavoittelee soten kustannusten kasvun hillitsemistä miljardilla eurolla. Ohjelmassa todetaan, että kustannusten kasvua on kyettävä hillitsemään samalla huolehtien palveluiden saatavuudesta ja laadusta. Rahoitusmalilla on ohjattava alueita parhaiden käytänteiden käyttöönottoon kaikkialla Suomessa. Ohjelman mukaan toimiva monituottajamalli parantaa tuottavuutta ja palveluiden laatua.

Lisäksi talouspoliittisessa ohjelmassa puhutaan indeksijarruista, joista olisi saatavissa miljardin säästöt. Kokoomuksesta ei ole tähän asti saatu selkeää vastausta siihen, voivatko sote-menot olla myös tämän indeksijarrun kohteena vai onko ne suljettu sen ulkopuolelle kuten esimerkiksi koulutus ja puolustus.

Valkonen muotoilee, että sote-palvelut eivät automaattisesti ole indeksijarrun kohteena kokoomuksen ohjelmassa.

Puhuttaessa ensimmäisestä kokonaisuudesta eli soten kustannusten kasvun hillitsemisestä miljardilla eurolla Valkonen sanoo, että se ”koskettaa siis hyvinvointialueita eli sitä rahoitusmomenttia”.

– Ja sitten muu indeksi koskettaa lähtökohtaisesti muita valtion ja mahdollisesti muita julkisen sektorin menoja, hän erittelee.

Indeksijarru koskee Valkosen mukaan esimerkiksi osaa sosiaaliturvasta.

Soten kustannusten kasvun miljardin euron hillintätavoitteestakin Valkonen muistuttaa, että pitkällä aikavälillä sote-palveluihin käytettävien rahojen määrän kasvu on ilmiselvää. Hän toteaa muun muassa, että elämme yhä koronan jälkeistä hoivan ja terveydenhuollon kriisiä.

– Oleellista on se, että tämä kasvu on suunniteltua ja hallittua. Tästä kokoomus puhuu omassa ohjelmassaan. Olemme ehdottaneet, että kustannustason nousu saadaan painettua jonkin verran nykyistä maltillisemmaksi, mutta edelleen on kyse sote-menojen kasvusta, Valkonen teroittaa.

HYVINVOINTIALUEIDEN kokonaisrahoituksessa kustannusten nousua pitää Valkosen mukaan hidastaa ensi vaalikaudella, koska tällä hetkellä se uhkaa kasvaa melkein 7 miljardia vuoteen 2030 mennessä.

Hän jatkaa, että muutoin sote-palvelut vievät niin ison osan muista julkisista menoista, että julkisen talouden kokonaisuus ja ennen pitkää myös sote-palvelut vaarantuisivat.

– Parasta sote-menojen hillinnän kasvua on se, että vaikuttavuutta ja ennaltaehkäisyä saadaan parannettua niin, että meille esimerkiksi syntyy vähemmän raskaasti hoidettavia sairauksia. Pitkällä aikavälillä tämä on kaikkein vaikuttavin asia. Lyhyellä aikavälillä on mahdollisuuksia saada vaikuttavuutta ja kustannusten nousun hillintää esimerkiksi tilakustannuksista, jonkin verran tietojärjestelmistä sekä paremmasta johtamisesta ja työajan organisoinnista.

– Kokoomus ei ole esittänyt eikä esitä sote-menojen leikkauksia eikä esimerkiksi henkilöstövähennyksiä.