reijo_frank

Ex-kansliapäällikön ihmetys Ylellä: Piskuinen Suomi oli EU-maista viidenneksi suurin Kiina-rahan saaja – miksi ihmeessä?

Kuva: Lehtikuva
Erkki Virtanen.

Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki ”Leuka” Virtasella on aihetta ihmettelyyn. Miksi kiinalaista rahaa virtaa tänne niin paljon? Itseasiassa niin paljon, että Suomi on EU:n viidenneksi suuri kiinalaisrahan saaja.

Virtanen ei keksi selitystä asialle.

– Lueskelin päivänä muutamana juttua kiinalaisten investoinneista muualle maailmaan. Tilaston mukaan Kiina investoi viime vuonna ulkomaille 200 miljardia euroa. Luku on sama suuruusluokkaa kuin Suomen bruttokansantuote! Virtanen kirjoittaa Ylellä.

Merkillistä tässä on se, että noista kiinalaisista rahoista tuli tavalla tai toisella Suomeen melkein seitsemän miljardia euroa, kun esimerkiksi Ruotsi sai tyytyä noin puoleentoista miljardiin, Virtanen kummastelee.

Virtasen ihmetyksen aihe on myös joidenkin negatiivinen suhtautuminen ulkomaiseen rahaan.

 

– Sinivalkoisen pääoman perään ja ulkomaista vastaan on huudettu esimerkiksi kaivoshankkeissa. Pekka Perästähän tuli vähäksi aikaa kansallissankari, kun hän aloitti Talvivaara-projektin kansallisella rahalla. Pakko hänen oli sitten hakea hankkeeseen ulkomaistakin rahaa. Ja paljon.

– Rahapulassa Perä vähän oikaisi aikatauluissa ja tulos tiedetään
Ison kaivoksen pystyyn pano kestää kauan, noin 10-15 vuotta. Rahaa tarvitaan miljardi, ehkä parikin, koska kaivos ei rakennusaikana tuota yhtään mitään. Rahapulassa Perä vähän oikaisi aikatauluissa ja tulos tiedetään.

– Tämmöisiä pääomia voi irrottaa vain yritys, jolla on paljon rahaa ja muuta tulovirtaa. Nyt Talvivaaraan on semmoinen lopultakin löydetty. Väärin löydetty, on kiilusilmäisten Talvivaara-vastustajien kanta. Sama keskustelu toistuu varmasti kaikissa tiedossa olevissa suurissa kaivoshankkeissa, joita meillä onneksi riittää.

– Jokin aika sitten Turun telakka pelastettiin hankkimalla sille ulkomainen omistaja, tai oikeastaan vaihtamalla persaukiset eteläkorealaiset saksalaisiin. En ole huomannut kenenkään moittineen tätä ulkomaisen rahan virtaamista maamme telakkateollisuuteen, Virtanen kirjoittaa Ylen kolumnissaan.

 

Jos maailman mahtavin leikkaa, verokilpailu voi levitä laajalle – Trumpin aikeet huolestuttavat

Kuva: LEHTIKUVA / Getty Images / AFP Alex Wong

Presidentti Donald Trumpin suunnittelema mittava alennus yhtiöverotukseen voi käynnistää uuden kierroksen kansainvälistä verokilpailua, arvioivat veroasiantuntijat.

Yhteiskunnalliset seuraamukset suurista veroleikkauksista voivat olla merkittävät, varoittavat kehitysjärjestöt.

Suunnitelman mukaan yhtiöveroja leikattaisiin 35 prosentista 15 prosenttiin. Valtiovarainministeri Steven Mnuchinin mukaan alennuksella kannustetaan yhtiöitä palauttamaan ulkomaille sijoitetut ”tuhannet miljardit dollarit” Yhdysvaltoihin luomaan työpaikkoja.

Trumpin hallinnon virallinen tavoite on kiihdyttää talouskasvu kolmeen prosenttiin vuodessa. Toistaiseksi tästä ei ole näkynyt merkkejä, vaan talouden kehitys on alkuvuonna ollut aneemisinta kolmeen vuoteen.

Verosuunnitelmasta on toistaiseksi esitelty vain hyvin yleisluontoisia luonnoksia. Sen odotetaan törmäävän vastarintaan kongressissa, jossa monia poliitikkoja hirvittää ajatus julkisen talouden alijäämää paisuttavasta jättiveroalesta.

Ajatuspaja Tax Policy Center arvioi, että Trumpin ajama veroale voisi paisuttaa valtion velkaa 6 200 miljardilla dollarilla seuraavan vuosikymmenen aikana. Näin suuri alijäämän kasvu hirvittää sekä demokraatti- että republikaanipoliitikkoja, joten kongressi ei välttämättä hyväksy Trumpin suunnitelmia.

”Meneillään on yleinen ryntäys.”

Muun muassa kehitysjärjestö Oxfam varoittaa veronalennusten seurauksista. Verokilpailu voi levitä laajalle.

– Kun maailman mahtavin maa päättää leikata verotulojaan näin rajusti, on todennäköistä, että monet muut maat seuraavat perässä. Siitä syntyy merkittäviä seuraamuksia yhteiskunnille, sanoi Oxfamin tiedottaja Manon Aubry.

Verotulojen kutistuminen vaikeuttaa hyvinvointiyhteiskuntien rahoittamista. Monet maat turvautuisivat arvonlisäverojen korotuksiin, jotka koskevat erityisesti pienituloisia.

Yhdysvalloilla on nyt OECD-maiden tiukin yhtiöverokanta. Seuraavaksi ankarimmat verottajat ovat Ranska (34 prosenttia), Belgia (33) ja Australia (30). OECD-maiden keskiarvo on noin 24 prosenttia.

Suomi on vuoden 2014 alusta laskenut yhteisöveronsa 20 prosenttiin.

Moni maa suunnittelee uusia alennuksia parantaakseen kilpailukykyään. Britannia aikoo laskea yhtiöveron 20 prosentista 17 prosenttiin vuonna 2020, toivoen lieventävänsä näin EU-eron seurauksia. Ranskassa on kaavailtu yhtiöveron laskemista 28 prosenttiin vuonna 2020. Myös Italia ja Israel suunnittelevat alennuksia.

– Meneillään on yleinen ryntäys, totesi verojuristi Jean-Pierre Lieb konsulttiyhtiö EY:stä.

Lieb mainitsee esimerkkinä Unkarin, jossa suunnitelma on leikata yhtiöveroa 19 prosentista yhdeksään.

Keskustelua aiheesta

Orpo Ylellä: Suomi tekee töitä Nordean pääkonttorin saamiseksi

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Nordean pääkonttorin saamiseksi Suomeen tehdään taustalla paljon töitä.

Orpo sanoi Ylen Ykkösaamussa, että mukana työryhmässä ovat muun muassa Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja valtiovarainministeriö.

Hänen mukaansa Suomen etuna on pankkiunioniin kuuluminen. Ruotsissa olevaa pääkonttoria myös havitteleva Tanska ei kuulu pankkiunioniin.

Orpon mukaan pankkiunioni tarjoaa ennustettavan ympäristön ja sillä on myös antaa erilaisia välineitä, jos jotain ikävää tapahtuu.

Keskustelua aiheesta

Finnairin tappio pieneni, kysynnässä edelleen epävarmuutta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Lentoyhtiö Finnairin tammi-maaliskuun oikaistu liiketulos oli 9 miljoonaa euroa tappiolla, kun tappio oli vuoden takaisella vertailujaksolla 15,3 miljoonaa. Finnairin mukaan kyseessä oli kuitenkin yhtiön kymmenes peräkkäinen neljännesvuotuinen tulosparannus.

Yhtiön liikevaihto kasvoi runsaat 3 prosenttia yli 550 miljoonaan euroon. Tulevaisuuden näkymät pidetään ennallaan. Finnairin kapasiteetti on kasvamassa 8–10 prosenttia kuluvana vuonna, mutta liikevaihdon arvioidaan kasvavan kapasiteetin kasvua hitaammin.
Finnairin matkustaja- ja rahtiliikenteen kysynnässä päämarkkina-alueilla on edelleen epävarmuutta.

AVAINSANAT

EKP uskoo: Ohjauskorkojen nykyinen taso pysynee pidemmän aikaa

Kuva: Lehtikuva

Euroopan keskuspankin neuvosto piti odotetusti kaikki ohjauskorkonsa ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin.

Ohjauskorko pysyy nollassa prosentissa, talletuskorko –0,40 prosentissa ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosentissa.

Tästä kuusta lähtien kuukausittaisia ostoja tehdään 60 miljardilla eurolla kuukaudessa. Näin on tarkoitus toimia joulukuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi.

AVAINSANAT

No nyt alkaa olla vihdoin myönteistä pöhinää – ”Meillä on ihan aidosti nousukausi” 

Kuva: Thinkstock

Tuoreiden talouslukujen perusteella talouden näkymät ovat kirkastuneet selvästi kevään edistyessä. Torstaina julkaistiin iso nippu pörssiyhtiöiden tuloksia ja tuoreita taloustilastoja.

– Minä olen vahvasti sitä mieltä, että meillä on ihan aidosti nousukausi, sanoi OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen tulosjulkistuksen yhteydessä.

Kuluttajien luottamus talouteen on vahvaa, mutta hallituksen työllisyystavoitteet ovat vielä kaukana. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan suomalaisyritysten luottamus jatkoi loivaa kasvuaan huhtikuussa. Moni pörssiyhtiö takoi alkuvuonna vankan tuloksen niin kotimaassa kuin maailmallakin, vaikka pettymyksiäkin oli joukossa. Torstain tulosjulkistajista usea yhtiö oli selvässä nousussa Helsingin pörssissä. Reippaassa nousussa olivat muun muassa Nokia ja rakennusyhtiö YIT.

Kuluttajien usko näkyy lainatiskeillä

Kuluttajien luottamusindikaattori notkahti hienoisesti huhtikuussa, mutta kuva maan taloudesta on valoisin pitkään aikaan, kertoo Tilastokeskus. Hieman yli puolet kuluttajista uskoo, että Suomen taloustilanne kohentuu seuraavan vuoden aikana. Vastaavasti kymmenen prosenttia arvioi tilanteen heikentyvän. Kuva Suomen taloudesta on paras sitten vuoden 2010.

Kotitalouksien luottamus tulevaan on näkynyt myös lainatiskeillä ja asuntokaupassa. Nordea ja OP kertovat, että kevät on ollut vilkas lainatiskeillä.

Rakennusyhtiö YIT arvioi asuntojen kysynnän pysyvän hyvällä tasolla Suomessa. Yhtiö uskoo, että asuntojen hintakehitys jatkaa eriytymistään kasvukeskusten ja muun maan välillä.

Yritysten luottamuksessa loivaa kasvua

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan suomalaisyritysten luottamus jatkoi loivaa kasvuaan huhtikuussa. Kaikilla päätoimialoilla luottamus oli pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalla. Erityisesti palvelualalla luottamus on keskiarvoon verrattuna korkealla, koska myynti on kasvanut ripeästi ja odotukset ovat myönteiset. Vähittäiskaupan alalla luottamus notkahti, kun muilla päätoimialoilla se vahvistui tai pysyi vakaana.

Kesko ennakoi osavuosikatsauksessaan kaupan alan kasvavan Suomessa. Samalla Kesko arvioi kilpailun Suomen päivittäistavarakaupassa jatkuvan kireänä.

Kansantaloudessa päänsärkyjä riittää

Vaikka taloudessa on paljon myönteisiä merkkejä, murheita Suomen taloudessa edelleen riittää. Työttömyysasteen trendi oli maaliskuussa 8,7 prosenttia ja työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi 69,2 prosenttia. Kausitasoitettu luku tarkoittaa, että luvuista on poistettu vuodenajoista johtuva vaihtelu. Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteesta ollaan kaukana.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki huomauttaa, että kaikesta optimismista ja alkuvuoden hyvistä kasvuluvuista huolimatta työttömyysaste oli maaliskuun tilaston mukaan kausitasoitettuna pysynyt samassa 8,7 prosentissa jo 8 kuukautta putkeen.

Kaukana oleva työllisyystavoite tarkoittaa, että valtion taloutta pitää lähivuosina paikata edelleen miljarditolkulla velalla. Puoliväliriihen yhteydessä julkistettujen lukujen perusteella valtiovarainministeriö haarukoi valtion budjetin olevan hävittäjähankintojen myötä 3,6 miljardia euroa alijäämäinen vielä vuonna 2021. Tuoreita arvioita Suomen talouden näkymistä saadaan perjantaina, kun valtiovarainministeriö julkistaa talousennusteensa.

Olli Kuivaniemi, Heta Hassinen