”UPM takoi viime vuonna 1,4 miljardia voittoa, josta jakoi puolet omistajille osinkoina. Kaipolan paperitehdasta ei suljeta siksi, ettei se tuottanut tulosta, vaan siksi että se ei tuottanut omistajan mielestä tarpeeksi sitä. Lisäksi UPM on niitä yhtiöitä, jotka ovat jatkuvasti vaatimassa verojensa ja työntekijöittensä palkkojen alentamista, ja halusi tällä päätöksellä ja sen ajoituksella potkaista sille epämieluisaa hallitusta. Ja sai toki Orpon toistamaan kertosäettään”, Erkki Tuomioja kirjoitti Facebookissa.

Kaipolan paperitehtaan sulkeminen usuttaa Suomi-Ruotsi-vertailuun. UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Jussi Pesonen, Metsäteollisuus ry:n varapuheenjohtaja, selitti avoimessa kirjeessään Kaipolan paperitehtaan sulkemissuunnitelmia ensisijaisesti suomalaisen työn korkealla hinnalla, tuotannon ulkoisilla kustannuksilla ja verotuksella. Toki kehno markkinatilannekin mainittiin. Ruotsissakin metsäteollisuus suunnittelee paperitehtaiden sulkemista. Siellä tosin merkittävin peruste sille on markkinatilanne, paperin kysynnän lasku.

Pesosen kirjeessä syyllisten penkille joutui myös ay-liike ja hallitus. Näistä jälkimmäiseen takertui oppositiosta etenkin kokoomuksen Petteri Orpo, joka syytti Marinin hallitusta Kaipolan tehtaan tilanteesta. Aika nopeasti demarihallitus olisi toiminut, jos olisi vuodessa ehtinyt porvarihallituksen jäljiltä ajaa maan tilanteeseen, missä tehtaita pitää lopettaa.

Esimerkiksi ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen on arvioinut, että metsäteollisuuden liikevaihdosta palkkakustannukset ovat vain muutaman prosentin luokkaa. Pesonen ei maininnut sitä faktaa, että Suomessa irtisanominen on helpompaa ja halvempaa kuin esimerkiksi Saksassa.

Pesonen jätti myös muutaman muun olennaisen asian mainitsematta. Taloussanomat-lehden haastattelema Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen muistuttaa kustannuskilpailukyvystä, jota ulkoiset kustannukset eivät yksin määritä. Pesonen kritisoi muun muassa paperiteollisuuden sähköveroa, jonka hän sanoo olevan Suomessa neljä kertaa korkeampi kuin Ruotsissa. Väite kertoo tämän hetken tilanteesta, mutta valtiovarainministeriön tuoreessa budjettiesityksessä ehdotetaan teollisuuden sähköveron alentamista vuoden 2021 alusta EU:n minimitasolle. Tämä on sovittu myös hallitusohjelmassa.

– Kun sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle, se asettuu samalle tasolle kuin Ruotsissa. Tätä alemmaksi sähköveroa ei edes voi laskea, koska sitten EU-direktiivit tulevat jo vastaan, Laukkanen sanoo Taloussanomien haastattelussa.

Laukkanen ampuu haastattelussa alas myös Pesosen väitteen, jonka mukaan ”liikenteen dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella”.

– Dieselvero ei ole vuoden 2012 jälkeen reaalisesti noussut juuri lainkaan. Dieselin vero on muotoa sentti per litra. Tämä tarkoittaa, että hintojen noustessa vero tippuisi koko ajan, jos siihen ei tehtäisi indeksikorjauksia. Jos katsoo eri indekseillä korjattua dieselveroa, huomaa, että se on ollut kutakuinkin samalla tasolla viimeiset kahdeksan vuotta.