Mäkynen yllätti ainakin aiheeseen vain pintapuolisesti perehtyneen kuulujansa määrittelemällä feminismin näin: “Feminismillä tarkoitetaan kaikkien yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja työelämässä sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, etnisyydestä tai muusta taustasta riippumatta. Yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet ovat ihmisoikeus.”

Ainakin osaa kuulijoina olleista miehistä saattoi yllättää se, ettei miessukupuolta mainittu määritelmässä lainkaan. Eikä juuri myöhemminkään.

Mäkysen mukaan Feminismi -nimi juontaa juurensa naisliikkeestä, jonka tavoitteena oli tuoda esille sukupuoleen kohdistunut epätasa-arvo.

Misogynia ja misandria

– Tiedättekö, mitä misogynia tarkoittaa, Mäkynen kysyy ja vastaa:

– Se on naisiin kohdistuvaa aliarvostusta tai suoranaista naisvihaa.

Yleisö innostuu mukaan keskusteluun. Sen aikana selviää, että nykyään naisvihaa ruokitaan muun muassa internetissä, ruokkijoina muun muassa riitoja edesauttavat trollit. Nyt tulevat esiin miehet – usein elämässään epäonnistuneet ja turhautuneet yksilöt. Niitä löytyy muualtakin kuin itärajan takaa.

Mäkysen mukaan naisvihaa kylvävien trollien keskusteluun osallistuminen tuottaa heille mielihyvää. Ja vielä enemmän, jos he tuntevat kylväneensä pelkoa. Näihin tapauksiin poliisi on antanut selvät ohjeet: Vie asia poliisille viimeistään silloin, jos vaistoat selviä uhkauksia.

Entä mikä on misogynian vastakohta? Se on misandria. Pahimmillaan sen ilmenemismuoto on miesviha. Misandriaa on tutkittu vähän, joskaan sitä ei ole suuresti esiintynytkään.

Mäkynen tiivistää feminismin määrittelyään: “Feminismi ei ole miesvihaa, miesten alistamista tai naisten ylistämistä yli muiden sukupuolien. Feminismi on epätasa-arvoisten rakenteiden esiin nostamista”.

– Vaikka naisasialiikkeeseen feminismi kuuluukin, feminismi ei ole yhtäkuin naisasialiike.

Feminismi on ollut ja on aina osa SDP:tä

Mäkynen on keskustelun aikana johdatellut yleisönsä tilanteeseen, jolloin sen on helppo yhtyä hänen powerpoint -esityksensä seuraavan “sivun” otsikkoon: Feminismi on aina ollut osa SDP:tä. Kaikki, jotka hyväksyvät Mäkysen tulkinnat ovat otsikon kanssa samaa mieltä.

Mutta Mäkynen lisää vauhtia.

Hänen mukaansa “sosialidemokraattien toiminta ponnistaa feministisestä vapausliikkeestä. Sorrettujen vapauttaminen on feministinen logiikka, jota sosialidemokraatit pitävät yhtenä suurimpana arvonaan: Vapaus, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus”.

Mäkynen sanoo, että toveri -sana on neutraali sana. Se sopii SDP:lle, jolla on feministipuolueena kunniakas ja saavutuksia täynnä oleva historia ja perintö.

Koulutuspäällikkö nostaa esiin myös harvemmin kuullun näkökulman: Äijäpuolueeksi leimatussa SDP:ssä sen jäsenistön enemmistö on naisia. Samoin puolueen kaupungin- ja kunnanvaltuutetuissa. Puolueen johtopaikoilla on enemmän miehiä kuin naisia, mikä on ainoa oikeutus “äijäpuolue” -leimaan.

Mäkynen tiivistää jälleen feminismi -määritelmäänsä: “Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus ovat päämääriä. Feminismi on ajattelulogiikka kohti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.”

Keskustelu polveilee feminismistä tai naisten asemasta kapitalistisessa yhteiskunnassa ajatuksiin 1970-luvun työväenliikkeen historian tutkimukseen.

Mieleen tulevat etenkin Tampereen yliopistossa mainitulla vuosikymmenellä tehdyt tutkimukset marxeista, lenineistä, bernsteineista, kautskyistä…. Mitäpä tutkimusten tekijät ajattelisivat Mäkysen ajatuksista? Ehkä sen vanhan totuuden, että jokainen aikakausi määrää näkökulmansa samoihin tutkimusaiheisiin. – Jokainen sukupolvi kirjoittaa oman historiansa myös menneisyydestä.

Ja ne nuoret

Keskusteluun nousevat myös maan nuoret ja syntyvyys Suomessa. Keskustelun lopputulema on se, että nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista, joskaan eivät poliittisista puolueista.

Nuoret eivät hanki lapsia, koska pelkäävät ilmastonmuutosta. Osa heistä haluaa luoda uraa vailla lapsien tuomaa taakkaa. Osa pelkää tulevaisuuttaan: Pätkätöiden tuomaa epävarmuuta.

On aika lopetella yli kolmituntinen, mukava, humoristinen ja lämminhenkinen lauantaiaamu. Mutta vielä muutama sana.

Mäkysen mukaan feminismin ensimmäinen aalto syntyi 1900-luvun alussa. Sen tavoitteena olivat yleiset kansalais- ja poliittiset oikeudet. Suomessa se näkyi niin, että vuonna 1906 maassa otettiin käyttöön ensimmäisenä maailmassa yleinen äänioikeus. Seuraavana vuonna Suomessa valittiin ensimmäiset naiskansanedustajat.

Toisen aallon feminismi syntyi 1960 -luvulla. Silloin huomattiin, etteivät pelkät poliittiset oikeudet riitä, vaan naisten on oltava tasa-arvosia myös työelämän oikeuksien edessä. Kyseisellä kymmenluvulla kiinnitettiin huomiota myös naisten oikeuteen päättää omasta kehostaan muun muassa aborttioikeuden osalta.

Kolmannen aallon feminismi käynnistyi 1970 -luvulla. Mäkysen mukaan kysymykset koskien seksuaalisuutta ja sukupuolten välisiä rajoja olivat käynnistävä tekijä. Samoihin aikoihin, moniko muuten tietää, feminismi tunnustettiin tieteenalaksi.

Neljäs kausi on kuulemma käynnistynyt, mutta sitä on Mäkysen mukaan ainakin toistaiseksi vaikea täsmällisesti määritellä. Joten – jatkakaamme elämää joulun tuoksuista huolimatta – “hoksnokka” auki!