Asia käy ilmi Finanssivalvonnan (Fiva) tarkastusraportista. STT sai raportin julkisen version tietopyynnöllä.

Lokakuun loppupuolella valmistunut raportti paljastaa useita puutteita pankin tiedonkeruussa, jolla pitäisi osaltaan estää Venäjä-pakotteiden kiertämistä.

Fivan mukaan merkittävin ongelma oli se, ettei Nordealla ollut ajantasaisia tietoja kaikista korkean pakoteriskin yritysten hallitusten jäsenistä ja tosiasiallisista edunsaajista, kuten omistajista.

Fivan mukaan Nordealla ei ole tämän takia ollut ajantasaista tietoa, mikä on johtanut siihen, etteivät kaikki tosiasialliset edunsaajat ole olleet pakotemonitoroinnin kohteena. Tästä on syntynyt riski, että yritysten liiketoiminnassa on mukana pakotteiden kohteena olevia tahoja.

Lisäksi raportin mukaan Nordea ei ollut hankkinut tarpeeksi tietoja yritysasiakkaistaan, jotka toimivat maissa, joihin liittyy kohonnut pakotteiden kiertämisen riski.

MAITA EI STT:n saamassa raportin julkisessa versiossa eritellä tarkemmin. Fiva on kuitenkin aiemmin kertonut, että Venäjä on kiertänyt pakotteita erityisesti Arabiemiraattien, Hongkongin, Keski-Aasian valtioiden, Kiinan ja Turkin kautta.

Tietoja oli Nordeassa kerätty puutteellisesti myös sellaisista yrityksistä, jotka toimivat kohonneen pakotteiden kiertämisen riskin toimialalla. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi niin sanottujen kaksikäyttötuotteiden valmistus ja myynti. Kaksikäyttötuotteella tarkoitetaan tuotetta, joka soveltuu sekä siviilikäyttöön että sotilaallisiin tarkoituksiin.

Fivan mukaan Nordea ei ollut kerännyt kaikista tällaisista yritysasiakkaistaan riittäviä tietoja siitä huolimatta, että pankki oli itsekin arvioinut niiden toimivan kohonneen pakotteiden kiertämisen riskin toimialalla.

Tarkastuksessa nousi esiin myös se, ettei Nordea ollut ottanut yritysten pakoteriskiä arvioidessaan riittävästi huomioon yritysten aikaisempia Venäjä-yhteyksiä ja muuttunutta käyttäytymistä laajamittaisten pakotteiden asettamisen jälkeen.

RAPORTISSA ei löytynyt viitteitä siitä, että tarkastuksessa mukana olleet Nordean yritysasiakkaat olisivat kiertäneet Venäjä-pakotteita.

Tämä ei ollut tarkastuksen varsinainen tavoitekaan, vaan tarkoitus oli selvittää nimenomaan pakotteiden kiertämisen riskejä, joita pankin tiedonkeruussa voi piillä.

Fivasta kerrotaan STT:lle, että Nordea valikoitui tarkastuksen kohteeksi, koska sillä on Suomessa toimivista pankeista eniten kansainvälistä maksuliikennettä.

- Heillä voi olla sellaisia asiakkaita, joilla on ollut paljon Venäjän-kauppaa. Kun se kaikki on nyt loppunut, tulee mahdollisesti riski siihen, että tavaraa ruvetaan viemään Venäjälle muuta kautta, kertoo toimistopäällikkö Pekka Vasara Fivan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen toimistosta.

Hän sanoo, että olisi äärimmäisen tärkeää, että esimerkiksi Nordean kaltainen pankki tietäisi, miksi jokin aiemman idänkaupan yritys ryhtyy pakotteiden jälkeen tekemään kauppaa johonkin riskimaahan ja mistä maksut tällöin tulevat.

Samoin yritysten hallitusjäsenten ja tosiasiallisten edunsaajien tiedot pitäisi olla ajan tasalla, jotta pakotevalvonta voisi olla tehokasta. Pakotelistojen tarkastuksia tehdään pankeissa muun muassa juuri sen perusteella, minkä nimisiä henkilöitä yritysten omistajina ja johdossa on.

- Jos tietoja ei ole päivitetty, ne eivät voi osua tarkastuksessakaan kohdalle, Vasara toteaa.

PANKKI itse kuvailee Fivan tarkastuksen havaintoja hyödyllisiksi. Pankin Suomen-lakiasianjohtaja Sakari Wuolijoki sanoo STT:lle, etteivät Fivan tunnistamat parannusmahdollisuudet pankin toiminnassa tulleet kuitenkaan suurelta osin yllätyksenä, koska pakotteiden kiertämisen ilmiöt muuttuvat jatkuvasti.

Sen sijaan hän sanoo, että Nordeaa yllätti se, kuinka merkittävinä Fiva on pitänyt tekemiään havaintoja.

- Meidän käsityksemme on ollut se, että meillä on ollut hyvinkin tehokkaat talouspakotteiden kiertämisen torjunta- ja tunnistamisjärjestelmät, Wuolijoki kertoo.

Hänen mukaansa on esimerkiksi vain hyvä, ettei Nordea hae yritysten päättäjä- ja omistajatietoja suoraan kaupparekisteristä vaan päivittää ne manuaalisesti. Hän sanoo, että nimenomaan kaupparekisterin tiedot ovat usein puutteellisia.

- PRH:n systeemi on sen verran uusi, että siellä ei ole vielä suurestakaan osasta yrityksistä ajantasaisia tietoja. Jopa puolet yritysasiakkaista voi olla sellaisia, että niiden tietoja ei ole siellä tai ne ovat siellä väärin, hän sanoo.

Hän myös huomauttaa, että keskittyminen pelkästään Nordean tiedonkeruuseen yrityksistä antaa vinoutuneen kuvan pankin pakotevalvonnasta. Tietojen keräämisen lisäksi valvonta koostuu muun muassa pakote- ja asiakaslistojen vertaamisesta sekä maksuliikenteen tarkkailusta.

Listojen tarkastuksesta Nordea onkin saanut Fivalta puhtaat paperit. Pankin lisäksi asia vahvistettiin STT:lle myös Fivasta.

Teksti: STT / Eetu Halonen