Kotimaa
23.7.2025 07:45 ・ Päivitetty: 23.7.2025 07:45
Fingo: ”Suomella puutteita globaalissa vastuukannossa – Kansalaisyhteiskunnan heikentäminen heikentää myös yhteiskuntarauhaa”
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) esitteli Suomen Agenda 2030 -maaraportin tiistaina YK:n kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokouksessa New Yorkissa. Maaraportti tarkastelee Suomen toimia ja edistystä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo on vastannut kansalaisyhteiskunnan näkemysten keräämisestä raporttiin.
Valtion arvion lisäksi raporttiin on sisällytetty muun muassa kansalaisjärjestöjen, yritysten ja nuorten näkemykset tavoitteiden toteutumisesta.
– Järjestöjen ja muiden sidosryhmien näkemysten sisällyttäminen raporttiin on maailmalla ainutlaatuista. Suomi näyttää tällä toimintatavalla hyvää esimerkkiä. Kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta ilman eri tahojen toisiaan täydentäviä toimia, sanoo Fingon globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Silla Ristimäki tiedotteessa.
Suomi on tiedotteen mukaan edennyt mallikkaasti monen kestävän kehityksen tavoitteen osalta. Kansalaisjärjestöt arvostavat erityisesti Suomen pitkäaikaista sitoutumista ulko-, turvallisuus- ja kehityspoliittisiin prioriteetteihin, kuten naisten ja tyttöjen oikeuksiin, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin sekä koulutukseen.
TÖITÄ on kuitenkin vielä paljon jäljellä: Fingo nostaa tiedotteessa esiin esimerkkejä Suomen haasteista kestävän kehityksen edistämisessä globaalisti.
Orpon hallitus on tehnyt mittavia leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Samaan aikaa Suomi ei ole esimerkiksi sitoutunut lisäämään kansainvälistä ilmastorahoitusta ja on tukenut heikennyksiä EU:n yritysvastuulakiin.
– Kun Suomi ei kanna globaalia vastuuta, seuraukset osuvat maailman haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin, Ristimäki huomauttaa.
Lisää aiheesta
Suomen toiminnalla on kielteisiä vaikutuksia maamme rajojen ulkopuolella: Suomen materiaalijalanjälki asukasta kohti ja materiaalien kulutusaste ovat EU:n keskiarvoa korkeammat.
– Suomen kulutuksen vaikutuksia rajojemme ulkopuolella ei myöskään seurata riittävästi, Ristimäki painottaa.
SUOMEN yksi vahvuus on monitoimijayhteistyön merkityksen tunnistaminen: kansalaisyhteiskunnan lisäksi monet kaupungit ovat osoittaneet sitoutumisensa kestävän kehityksen saavuttamiseen paikallisella tasolla, ja yksityisellä sektorilla on halua edistää kestävyyttä.
Monitoimijayhteistyön näkökulmasta hallituksen merkittävät leikkaukset kansalaisjärjestöjen tukiin ja ammattiliittojen aseman heikentäminen ovat huolestuttavia. Kansalaisyhteiskunta on Suomen omien linjausten mukaisesti demokratian kulmakivi.
– Kansalaisyhteiskunnan heikkeneminen heikentää myös yhteiskuntarauhaa sekä myös heikentää Suomen mahdollisuuksia luoda luotettavia kumppanuuksia muiden maiden kanssa, Ristimäki muistuttaa tiedotteessa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.