tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Finnair-soppa vain paisuu – ”Yhtiön hallitus syyniin – valtion omistajajohtajan toimet myös luupin alle”

Kuva: lehtikuva/irene stachon
Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon muhkea eläkepotti on vastatuulessa.

Omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo STT:lle, ettei omistajaohjausosaston johtajan Eero Heliövaaran toiminta Finnairin toimitusjohtajan lisäeläkeasiassa lisää luottamusta.

Lintilän mukaan Heliövaara sanoi kokeneensa, ettei Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon mahdollisesta lisäeläkkeestä tarvinnut informoida eteenpäin. Heliövaara kävi keskustelua palkitsemisvaihtoehdoista Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Itävuoren kanssa maaliskuussa 2016. Lintilän mukaan lisäeläke oli tuolloin noussut ilmeisimmäksi vaihtoehdoksi.

Lintilän mielestä silloista omistajaohjauksesta vastannutta ministeriä, pääministeri Juha Sipilää (kesk.) olisi ehdottomasti pitänyt informoida, sillä valtion kielteinen kanta lisäeläkkeisiin oli tiedossa.

Finnairin seuraavassa yhtiökokouksessa tullaan tarkastelemaan yhtiön hallituksen kokoonpanoa, Lintilä sanoo.

Sipilä: Minua ei informoitu ennen päätöksentekoa

Pääministeri Sipilän kommentoi asiaa eilen toteamalla, että Vauramon lisäeläke on vastoin valtion omistajapoliittisia linjauksia. Lisäeläke on suuruudeltaan noin 130 000 euroa, selviää Finnairin vuoden 2016 palkka- ja palkkioselvityksestä.

– Minua ei asiasta vastaavana ministerinä informoitu omistajaohjausosaston puolelta ennen yhtiön hallituksen päätöksentekoa. Lisäeläkkeiden käyttäminen on vastoin valtion omistajapoliittisia linjauksia, joka on ollut myös yhtiön tiedossa päätöstä tehtäessä. Tämän olisin tuonut selkeästi esille, mikäli vastuuministerille asia olisi tuotu tiedoksi ja kantaa kysytty. Juridisesti asiassa päätösvalta on yhtiön hallituksella, mutta päätös on selkeästi vastoin pääomistajan kantaa, Sipilä sanoi STT:lle toimittamassaan lausunnossa.

Sipilä vastasi omistajaohjauksesta ennen ministeri Lintilää.

Lintilä totesi tiedotteessaan eilen, haluavansa tavata osapuolet mahdollisimman pian. Finnair julkaisi Lintilälle avoimen kirjeen, missä yhtiö selvitti lisäeläkepäätöstä. Finnairin mukaan päätös toimitusjohtajan lisäeläkkeestä tehtiin viime vuoden kesäkuussa ja omistajaohjausyksikölle lisäeläkkeen esityksestä kerrottiin jo viime vuoden maaliskuussa.

Lintilä kertoi tiedotteessaan saaneensa samasta asiasta selvityksen myös omistajaohjausosastolta.

Lintilän koolle kutsumaan tapaamiseen ovat saaneet kutsun Finnairin hallituksen puheenjohtaja Jouko Karvinen, omistajaohjausosaston päällikkö Heliövaara ja Finnairin palkitsemislautakunnan puheenjohtaja Itävuori.

Lisäeläke ei pitäisi olla osana palkkioita

Taustalla on valtion esittämä tahtotila, ettei lisäeläkkeitä käytettäisi palkitsemiseen. Lintilä kertoi Ylelle viime viikolla, että hän on pyytänyt asiasta selvitystä Finnairilta. Helsingin Sanomat nosti uutisessaan Vauramon lisäeläkkeen esiin osana pörssiyhtiöiden johtajien palkitsemisjärjestelmiä. Lisäeläkkeestä uutisoi aivan ensimmäisenä Suomen Kuvalehti jo tämän vuoden alussa.

Lisäeläkepäätös oli lehden mukaan yllättävä, sillä Finnair yhtiönäkin on kertonut luopuneensa lisäeläkkeistä.

Saara Tunturi

 

AVAINSANAT

Miesten ja naisten palkkaero nyt: 3€/h

Miesten ja naisten välinen ero yksityisen sektorin tuntipalkoissa kaventui viime vuonna tasan kolmeen euroon, kertoo Tilastokeskus.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaiset miehet tienasivat viime vuonna keskimäärin noin 16,5 euroa ja naiset 13,5 euroa tunnissa. Naisten tekemistä työtunneista maksettiin siis keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miesten tekemistä.
Toissa vuonna ero naisten ja miesten keskimääräisessä tuntiansiossa oli noin 3,20 euroa.

Yksityisen sektorin tuntipalkka-alojen tilastossa korkeimmalle ylsivät ahtaustyöntekijät, selvästi yli 20 euron keskituntipalkalla.

Palkkatilaston loppupäässä olivat muun muassa toimistosiivoojat 11 euron palkalla. Suhteellisesti toimistosiivoojien ansiot ovat kuitenkin nousseet selvästi, lähes 18 prosenttia 2010-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Maksajien kantokyky ei ole loputon” – PTT: Palkkapussi kevenee entisestään kasvavien asumismenojen vuoksi

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumismenot haukkaavat lähivuosina kasvavan osan suomalaisten tuloista, selviää Pellervon taloustutkimuksen (PTT) selvityksestä. Tutkimuslaitoksen mukaan asumismenot kasvavat vuosittain 2,5 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia.

Eniten asumismenot lisääntyvät kerrostaloissa omistusasunnoissa, joissa menoja kasvattavat hoitokulut ja korjauskustannukset. Omakotitalossa asuvien tiliä rasittavat sähkön ja öljyn nousevat hinnat.

PTT:n mukaan omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maassa.

Selvityksen mukaan asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Kun tänä vuonna suomalaisen tuloista menee asumiseen keskimäärin 27 prosenttia, vie yksiö Helsingissä keskituloisen palkasta jo 37 prosenttia.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä.

Kiinteistöliitto ja Omakotitaloliitto ilmaisevat huolensa siitä, että asumismenot kasvavat vauhdikkaammin kuin ansiotulot.

– Kasvavat asumismenot vain lisäävät tarvetta asumistuille, joita jo nyt maksetaan vuosittain lähes 2 miljardia euroa, sanoo Omakotitaloliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen tiedotteessa.

Kiinteistöliiton mukaan vaarana on, että kasvavat asumiskustannukset kasaavat esteitä esimerkiksi työn perässä muuttaville.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä. Jaettu huoli on, että sote- ja maakuntauudistus voisi monilla paikkakunnilla aiheuttaa painetta nostaa kiinteistöveroa edelleen, kuten PTT ennustaa mallissaan.

– On selvää, ettei kiinteistöveron maksajien kantokyky ole loputon. Kaikkia talouspolitiikan uudistuksia ei millään voida rahoittaa kiinteistöveroa kiristämällä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.

Tilastokeskus: Avointen työpaikkojen määrä kasvanut 20 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut parillakymmenellä prosentilla, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. Huhti-kesäkuussa avoimia työpaikkoja oli 36 800, kun niitä oli vuotta aiemmin 30 600.

Työnantajien arvion mukaan yli puolet avoinna olevista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä. Etenkin rakennusalalla ja kaupan alalla on paljon työpaikkoja, joihin on työnantajien arvion mukaan hankala löytää työntekijöitä.

Avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt pääasiassa Etelä-Suomessa.

Finnairin lisäeläkekohussa ristiriita – Lintilä korostaa valtion kannan olleen selkeä – Heliövaaran asema yhä auki

Kuva: Lehtikuva

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) myöntää, että Finnairinlisäeläkekohua koskevissa kommenteissa on ristiriita, mutta ei kommentoi asiaa sen enempää.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava virkamiesjohtaja Eero Heliövaara sanoi eilen Ylelle, että häneltä on jäänyt saamatta tieto siitä, mitä valtionyhtiöiden palkitsemisohjeiden linjaus lisäeläkkeiden välttämisestä tarkoittaa. Lintilä puolestaan kertoi STT:lle viime viikolla, että hänen käymässään puhelinkeskustelussa Heliövaara ja Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Itävuori myönsivät selkeästi tienneensä, että valtion tahtotila on kielteinen lisäeläkkeitä ajattelen.

Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän työvaliokuntien sekä puolueen ministeriryhmän yhteiskokoukseen Espooseen saapunut Lintilä korostaa, että valtion kanta lisäeläkkeistä on viestitty selkeästi periaatepäätöksessä.
Hän kertoo tapaavansa vielä osapuolia asian tiimoilta.

Onko asialla seuraamuksia Heliövaaran kannalta?
– Katsotaan, Lintilä vastaa.

Heta Hassinen, STT

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomen talous kasvoi huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia

Kuva: Thinkstock

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote nousi huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.

Kausitasoitetun bruttokansantuotteen ennakoidaan laskeneen 0,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Työllisten määrän ennakoidaan kasvaneen 0,9 prosenttia vuoden 2016 toisesta neljänneksestä.