Finnair-soppa vain paisuu – ”Yhtiön hallitus syyniin – valtion omistajajohtajan toimet myös luupin alle”

Kuva: lehtikuva/irene stachon
Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon muhkea eläkepotti on vastatuulessa.

Omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo STT:lle, ettei omistajaohjausosaston johtajan Eero Heliövaaran toiminta Finnairin toimitusjohtajan lisäeläkeasiassa lisää luottamusta.

Lintilän mukaan Heliövaara sanoi kokeneensa, ettei Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon mahdollisesta lisäeläkkeestä tarvinnut informoida eteenpäin. Heliövaara kävi keskustelua palkitsemisvaihtoehdoista Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Itävuoren kanssa maaliskuussa 2016. Lintilän mukaan lisäeläke oli tuolloin noussut ilmeisimmäksi vaihtoehdoksi.

Lintilän mielestä silloista omistajaohjauksesta vastannutta ministeriä, pääministeri Juha Sipilää (kesk.) olisi ehdottomasti pitänyt informoida, sillä valtion kielteinen kanta lisäeläkkeisiin oli tiedossa.

Finnairin seuraavassa yhtiökokouksessa tullaan tarkastelemaan yhtiön hallituksen kokoonpanoa, Lintilä sanoo.

Sipilä: Minua ei informoitu ennen päätöksentekoa

Pääministeri Sipilän kommentoi asiaa eilen toteamalla, että Vauramon lisäeläke on vastoin valtion omistajapoliittisia linjauksia. Lisäeläke on suuruudeltaan noin 130 000 euroa, selviää Finnairin vuoden 2016 palkka- ja palkkioselvityksestä.

– Minua ei asiasta vastaavana ministerinä informoitu omistajaohjausosaston puolelta ennen yhtiön hallituksen päätöksentekoa. Lisäeläkkeiden käyttäminen on vastoin valtion omistajapoliittisia linjauksia, joka on ollut myös yhtiön tiedossa päätöstä tehtäessä. Tämän olisin tuonut selkeästi esille, mikäli vastuuministerille asia olisi tuotu tiedoksi ja kantaa kysytty. Juridisesti asiassa päätösvalta on yhtiön hallituksella, mutta päätös on selkeästi vastoin pääomistajan kantaa, Sipilä sanoi STT:lle toimittamassaan lausunnossa.

Sipilä vastasi omistajaohjauksesta ennen ministeri Lintilää.

Lintilä totesi tiedotteessaan eilen, haluavansa tavata osapuolet mahdollisimman pian. Finnair julkaisi Lintilälle avoimen kirjeen, missä yhtiö selvitti lisäeläkepäätöstä. Finnairin mukaan päätös toimitusjohtajan lisäeläkkeestä tehtiin viime vuoden kesäkuussa ja omistajaohjausyksikölle lisäeläkkeen esityksestä kerrottiin jo viime vuoden maaliskuussa.

Lintilä kertoi tiedotteessaan saaneensa samasta asiasta selvityksen myös omistajaohjausosastolta.

Lintilän koolle kutsumaan tapaamiseen ovat saaneet kutsun Finnairin hallituksen puheenjohtaja Jouko Karvinen, omistajaohjausosaston päällikkö Heliövaara ja Finnairin palkitsemislautakunnan puheenjohtaja Itävuori.

Lisäeläke ei pitäisi olla osana palkkioita

Taustalla on valtion esittämä tahtotila, ettei lisäeläkkeitä käytettäisi palkitsemiseen. Lintilä kertoi Ylelle viime viikolla, että hän on pyytänyt asiasta selvitystä Finnairilta. Helsingin Sanomat nosti uutisessaan Vauramon lisäeläkkeen esiin osana pörssiyhtiöiden johtajien palkitsemisjärjestelmiä. Lisäeläkkeestä uutisoi aivan ensimmäisenä Suomen Kuvalehti jo tämän vuoden alussa.

Lisäeläkepäätös oli lehden mukaan yllättävä, sillä Finnair yhtiönäkin on kertonut luopuneensa lisäeläkkeistä.

Saara Tunturi

 

AVAINSANAT

Tuotantoyksikköön oli päässyt hiiriä – Ikea vetää karkkeja myynnistä

Ikea vetää myynnistä erän Godis Påskkyckling -pääsiäisvaahtokarkkeja. Sadan gramman karkkipussien takaisinveto johtuu siitä, että yhteen niiden tuotantoyksiköistä on päässyt hiiriä, minkä vuoksi tuotteita on voinut saastua.

Takaisinveto koskee Godis Påskkyckling -karkkipusseja, joiden parasta ennen -päivämäärä sijoittuu välille 23.10.2018 ja 26.1.2019. Parasta ennen -päivämäärä on painettu pussin takaosaan.

Ikea pyytää asiakkaita palauttamaan myynnistä nyt vedetyn erän karkkipussit lähimpään Ikea-tavarataloon hyvitystä vastaan. Palautus ei edellytä ostokuittia.

Ikea pahoittelee tapauksesta aiheutuvaa vaivaa.

Suomen viisi Ikea-tavarataloa sijaitsevat Espoossa, Vantaalla, Raisiossa, Tampereella ja Kuopiossa. Lisäksi Ikealla on lähipiste Jyväskylässä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Nyt on päällä kisa ja pudotuspeli” – Hypo: Asuntojen kysyntä kasvaa kiivaasti suurissa kaupungeissa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Kerrostaloasuntoja Helsingissä.

Asuntojen kysyntä kasvaa kiivaasti pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella, kertoo asuntolainaluotottaja Hypo. Samalla hinnat ja kauppojen määrät nousevat. Hypon mukaan myös Oulussa kauppa on käynyt kiivaasti, ja myös Jyväskylä ja Kuopio ovat kehittyneet vahvasti.

Tästä vuodesta on tulossa koko vuosikymmenen vilkkain asuntomarkkinoilla, arvioi Hypo asuntomarkkinakatsauksessaan. Asuntojen hintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hintoihin odotetaan sekä tänä että ensi vuonna 3 prosentin lisäystä.

Hypon mukaan Suomessa on meneillään kaupungistumisen toinen aalto, jossa kilpailua käydään nimenomaan kaupunkien välillä eikä esimerkiksi kaupungin ja maaseudun välillä.

Asuntolainaluotottaja kertoo, että Suomen noin paristakymmenestä suuresta kaupungista seitsemän suurinta kasvavat kiivaasti. Seitsemän on plussan puolella, ja seitsemän heikointa kutistuvat.

– Nyt on päällä kaupunkien välinen kisa ja pudotuspeli, arvioi Hypo asuntolainakatsauksessaan.

Asuntojen hinnat nousivat viime vuonna reilun prosentin koko maassa ja liki kolme prosenttia pääkaupunkiseudulla. Hypon mukaan esimerkiksi Helsingin seudulla kehitystä vauhdittaa se, että kysyntä kasvaa vauhdikkaammin kuin uusien asuntojen tarjonta. Asuntokauppa pääkaupunkiseudulla on noussut jo finanssikriisiä edeltäville tasoille.

Lainmuutos lisäsi nelosoluen menekkiä – Panimo: Osuus myynnistä noussut jopa puolella

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholilain uudistus on lisännyt jonkin verran nelosoluiden ja lonkeron myyntiä, sanovat suuret panimoyhtiöt. Nelosoluen osuus kokonaismyynnistä oli ennen noin viisi prosenttia ja nyt se on noussut 5–10 prosenttiin, sanoo Sinebrychoffin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Marja-Liisa Weckström STT:lle.

– Ostopaikkoja on tullut lisää, se näkyy.

Alkoholilain muutos toi vuoden alussa nelosoluen ja Alkon aiemmin myymän lonkeron ruokakauppojen hyllyille. Myytävien juomien suurin sallittu alkoholiprosentti nousi 4,7 prosentista 5,5:een.

Myös Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho sanoo, että uudistus on näkynyt myynnissä.

– Satoihin uusiin myyntipisteisiin tulee uusia tuotteita, niin siihen tulee myyntipiikki.

Toimitusjohtaja Kalle Järvinen Hartwallilta sanoo nelosoluen myynnin nousseen maltillisesti, noin 5–10 prosenttiin kokonaismyynnistä. Selkeämpi muutos hänen mukaansa on tapahtunut lonkeron kohdalla.

– Lonkeron myynti on piristynyt huomattavasti, tosin en osaa sanoa, kuinka paljon sitä on mennyt kauppojen varastoihin ja kuinka paljon kuluttajille.

Lukuja Järvinen ei anna.

”Riippuu ravintoloista, miten ulosmyyntiin lähdetään mukaan”

Juomasekoitusten vähittäismyynti ja ravintoloiden aukioloajat vapautuivat jo vuoden alussa, mutta alkoholilaki tulee kokonaisuudessaan voimaan maaliskuussa. Maaliskuun alusta ravintolat voivat esimerkiksi myydä mietoja alkoholijuomia asiakkaille mukaan.

Sinebrychoffin Weckströmin mukaan on vaikea arvioida, miten ravintoloiden mahdollisuus myydä alkoholijuomia ulos vaikuttaa myyntiin. Hän uskoo, että tähän mahdollisuuteen tarttuvat lähinnä ravintolat, jotka myyvät take away -ruokaa.

– On hirveän hankala arvioida, miten ravintolat lähtevät liikkeelle.

”Saattaa parantaa kannattavuutta.”

Weckström ei lähde arviomaan, miten alkoholiuudistus vaikuttaa Sinebrychoffin tulokseen.

– Uskotaan, että mahdollistaa kannattavamman kaupan, jos kuluttajat tarttuvat enemmän erikoisoluisiin kuin kampanjassa oleviin monipakkauksiin. Niin lähikaupalle kuin valmistajalle tämä voi olla piristysruiske.

Olvin Aho uskoo, että uudistus saattaa jonkin verran parantaa yhtiön kannattavuutta.

– Aika näyttää. Se tuo uusia myyntimahdollisuuksia ja tulee uusia tuotteita läpi koko vähittäiskauppakanavan, mutta sitten pitää elää tätä vuotta kärsivällisesti pidemmälle, että nähdään, miten niitä hinnoitellaan ja minkälainen kilpailu siinä syntyy.

Järvisen mukaan uudistuksen vaikutuksista Hartwallin tulokseen on vielä liian aikaista sanoa.

STT–JECATERINA MANTSINEN, ANTTI AUTIO

Keskustelua aiheesta

Panimoyhtiöltä kova luku pöytään: +11 %

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Panimoyhtiö Olvi paransi viime vuonna liikevoittoaan 45 miljoonaan euroon, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Liikevaihto nousi 8 prosenttia 345 miljoonaan euroon.

Toimitusjohtaja Lasse Ahon mukaan Olvin myynti, liikevoitto ja tilikauden tulos kohosivat viime vuonna uuteen ennätykseen.

Hänen mukaansa myynti Suomessa kehittyi erittäin hyvin, mutta Baltiassa vuosi oli poikkeuksellinen mietoja alkoholijuomia koskevien valmisteverojen merkittävien korotusten vuoksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

HS: Suomalainen Marjut Santoni Euroopan investointipankin pääsihteeriksi

Kuva: Thinkstock

Suomalainen Marjut Santoni on nimitetty Euroopan investointipankin EIP:n pääsihteeriksi, kertoo Helsingin Sanomat. Hän on toiminut syksystä 2015 lähtien EIP:n apulaispääsihteerinä.

Pääsihteerinä Santonin tehtävänä on kehittää pankin strategiaa ja vastata muun muassa budjetoinnista.

EIP:n toimintaa luotsaa pankin hallituksen puheenjohtaja, jonka titteli on pääjohtaja. Entinen pääministeri Alexander Stubb on yksi EIP:n varapääjohtajista.

Investointipankkia on HS:n mukaan arvosteltu siitä, että johtotehtävissä on pelkkiä miehiä. Pääjohtaja ja kaikki varapääjohtajat ovat miehiä. Heinäkuussa EU:n yleinen tuomioistuin nuhteli EIP:tä naisten huonosta urakehityksestä.