Finnair-soppa vain paisuu – ”Yhtiön hallitus syyniin – valtion omistajajohtajan toimet myös luupin alle”

Kuva: lehtikuva/irene stachon
Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon muhkea eläkepotti on vastatuulessa.

Omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo STT:lle, ettei omistajaohjausosaston johtajan Eero Heliövaaran toiminta Finnairin toimitusjohtajan lisäeläkeasiassa lisää luottamusta.

Lintilän mukaan Heliövaara sanoi kokeneensa, ettei Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon mahdollisesta lisäeläkkeestä tarvinnut informoida eteenpäin. Heliövaara kävi keskustelua palkitsemisvaihtoehdoista Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Itävuoren kanssa maaliskuussa 2016. Lintilän mukaan lisäeläke oli tuolloin noussut ilmeisimmäksi vaihtoehdoksi.

Lintilän mielestä silloista omistajaohjauksesta vastannutta ministeriä, pääministeri Juha Sipilää (kesk.) olisi ehdottomasti pitänyt informoida, sillä valtion kielteinen kanta lisäeläkkeisiin oli tiedossa.

Finnairin seuraavassa yhtiökokouksessa tullaan tarkastelemaan yhtiön hallituksen kokoonpanoa, Lintilä sanoo.

Sipilä: Minua ei informoitu ennen päätöksentekoa

Pääministeri Sipilän kommentoi asiaa eilen toteamalla, että Vauramon lisäeläke on vastoin valtion omistajapoliittisia linjauksia. Lisäeläke on suuruudeltaan noin 130 000 euroa, selviää Finnairin vuoden 2016 palkka- ja palkkioselvityksestä.

– Minua ei asiasta vastaavana ministerinä informoitu omistajaohjausosaston puolelta ennen yhtiön hallituksen päätöksentekoa. Lisäeläkkeiden käyttäminen on vastoin valtion omistajapoliittisia linjauksia, joka on ollut myös yhtiön tiedossa päätöstä tehtäessä. Tämän olisin tuonut selkeästi esille, mikäli vastuuministerille asia olisi tuotu tiedoksi ja kantaa kysytty. Juridisesti asiassa päätösvalta on yhtiön hallituksella, mutta päätös on selkeästi vastoin pääomistajan kantaa, Sipilä sanoi STT:lle toimittamassaan lausunnossa.

Sipilä vastasi omistajaohjauksesta ennen ministeri Lintilää.

Lintilä totesi tiedotteessaan eilen, haluavansa tavata osapuolet mahdollisimman pian. Finnair julkaisi Lintilälle avoimen kirjeen, missä yhtiö selvitti lisäeläkepäätöstä. Finnairin mukaan päätös toimitusjohtajan lisäeläkkeestä tehtiin viime vuoden kesäkuussa ja omistajaohjausyksikölle lisäeläkkeen esityksestä kerrottiin jo viime vuoden maaliskuussa.

Lintilä kertoi tiedotteessaan saaneensa samasta asiasta selvityksen myös omistajaohjausosastolta.

Lintilän koolle kutsumaan tapaamiseen ovat saaneet kutsun Finnairin hallituksen puheenjohtaja Jouko Karvinen, omistajaohjausosaston päällikkö Heliövaara ja Finnairin palkitsemislautakunnan puheenjohtaja Itävuori.

Lisäeläke ei pitäisi olla osana palkkioita

Taustalla on valtion esittämä tahtotila, ettei lisäeläkkeitä käytettäisi palkitsemiseen. Lintilä kertoi Ylelle viime viikolla, että hän on pyytänyt asiasta selvitystä Finnairilta. Helsingin Sanomat nosti uutisessaan Vauramon lisäeläkkeen esiin osana pörssiyhtiöiden johtajien palkitsemisjärjestelmiä. Lisäeläkkeestä uutisoi aivan ensimmäisenä Suomen Kuvalehti jo tämän vuoden alussa.

Lisäeläkepäätös oli lehden mukaan yllättävä, sillä Finnair yhtiönäkin on kertonut luopuneensa lisäeläkkeistä.

Saara Tunturi

 

AVAINSANAT

Työsulku päällä – hiihtokeskusten työriidan sovittelua jatketaan tänään

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Hiihtokeskuksia ja ohjelmapalveluita koskevan työriidan sovittelua jatketaan tänään puoliltapäivin valtakunnansovittelija Minna Helteen johdolla.

Hiihtokeskuksia ja ohjelmapalveluita, kuten moottorikelkka- ja porosafareita, koskevat työsulut alkoivat perjantaina. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ilmoittamat työsulut tulivat voimaan, kun MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin väliseen työriitaan ei saatu ratkaisua.

Suurimmat erimielisyydet koskevat palkkaratkaisua. Työsulut jatkuvat joulukuun 19. päivään asti, jos riitaan ei saada ratkaisua ennen sitä.

Työntekijät: Nordea aloittaa yt-neuvottelut – ”Siirtämällä työtä Puolaan ja Viroon ei paranneta asiakaspalvelua”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Työntekijöiden mukaan finanssikonserni Nordea aloittaa Suomessa yt-neuvottelut, joiden vähennystarve on enimmillään lähes 500 työntekijää.

Nordean Suomen-toimintojen pääluottamusmies Paula Hopponen sanoo, että vähennykset keskittyvät asiakaspalvelutehtäviin.

– Karsimalla konttoriverkostoa ja siirtämällä työtä Puolaan ja Viroon ei paranneta asiakaspalvelua, päinvastoin. Toimialamuutosta ja digitalisaatiota käytetään tässä tekosyynä ylimitoitetuille ja ennenaikaisille henkilöstövähennyksille sekä palveluheikennyksille, Hopponen sanoo.

Nordeasta ei kommentoida tietoja, mutta yhtiö kertoo lähettävänsä tiedotteen iltapäivällä.

Nordea kertoi suunnitelmista lokakuussa.

Nordea kertoi lokakuussa, että se suunnittelee vähentävänsä lähivuosina ainakin 6 000 työntekijää. Yhtiö perusteli leikkauksia kustannusten supistamisella ja tehokkuuden lisäämisellä.

Konsernijohtaja Casper von Koskull ei tuolloin tarkentanut vähennysten aikataulua tai kohdistumista eri maiden välillä.

Työntekijäpuolen mukaan nyt yhtiö ilmoitti neljän vuoden vähennysten ensimmäisestä osasta. Työntekijöiden mukaan vähennykset kohdistuvat konttoriverkostoon henkilö- ja yritysasiakaspuolelle sekä niihin liittyviin taustatehtäviin ja Markets-yksikköön.

Nordealla oli vuodenvaihteessa yhteensä 31 600 ihmistä palkkalistoillaan. Suomen henkilöstö on Hopposen lokakuisen arvion mukaan noin 7 500:n vahvuinen, kun määräaikaiset lasketaan mukaan.

Mikko Isotalo–STT

PAM kehottaa työsulkukohteiden työntekijöitä pyrkimään töihin työsulusta huolimatta

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
PAMin Ann Selin: – Työriidan ratkaiseminen olisi kaikkien etu.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo, että työnantajien julistamista työsuluista huolimatta työehtosopimusneuvotteluja kiristävä työriita saadaan ratkaistua.

Hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualaa koskevan työriidan sovittelu ei johtanut ratkaisuun ja siksi työnantajien julistama työsulku on meneillään useissa eri hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualan yrityksissä.

– Työsulut ovat alkaneet ja osaa pamilaisista on estetty pääsemästä töihin. Se on valitettavaa työntekijöiden ja koko alan vetovoiman kannalta. Meidän tavoitteenamme on koko ajan ollut saada ratkaisu sopimalla. Työnantajaliitto MaRa halusi päästä neuvottelemaan alan työehdoista valtakunnansovittelijan johdolla. Se on epätavallista, Selin sanoo PAMin tiedotteessa.

Selin huomauttaa, että nyt on kyseessä työsulku. Se on työnantajien julistama työtaistelutoimenpide, jossa estetään PAMiin kuuluvia työntekijöitä tekemästä töitään.

Työsulut kestävät työnantajan ilmoituksen mukaan 18.12. saakka.

”Ammattiliiton jäsenyys ei oikeuta syrjimään ketään.”

– Olemme kehottaneet kaikkia työsulkukohteiden työntekijöitä pyrkimään töihin työsulusta huolimatta. Vaadimme, että työnantajat antavat työntekijöille kirjallisen perustelun syystä, miksi heitä estettiin tulemasta töihin; Selin jatkaa.

– Ammattiliiton jäsenyys ei oikeuta syrjimään ketään. Näyttää siltä, että ainakin osassa työsulkuun julistetuista paikoista työt jatkuvat normaalisti, mutta osassa työpaikoista työnantajat ovat käännyttäneet pamilaisia kotiin, hän toteaa.

Työriidan sovittelu jatkuu valtakunnansovittelijan toimesta maanantaina 11.12. kello 12.00.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus käsittelee työehtosopimusneuvottelujen tilannetta tiistaina 12.12.

Jättifirma aikoo vähentää Suomestakin rajusti työpaikkoja

Kuva: Getty Images

Yhdysvaltalainen monialajätti General Electric vähentää maailmanlaajuisesti 12 000 työpaikkaa. Suomessa vähennystarvetta on noin 200 työpaikan verran.

Yt-neuvottelut aloitetaan tammikuussa. Suomessa työpaikkojen vähennykset kohdistuvat tiedotteen mukaan energialiiketoimintaan, pääasiassa Tampereelle.

GE tähtää irtisanomisilla miljardin dollarin säästöihin ensi vuonna.

Yhtiön mukaan suunnitelmat johtuvat energiamarkkinoiden haasteista eri puolilla maailmaa. Fossiilisten polttoaineiden voimaloiden kysyntä on heikentynyt, ja yhtiö supistaa toimintojaan parantaakseen kannattavuuttaan.

Viime kuussa GE puolitti osinkonsa. Kyseessä oli vasta toinen kerta 1930-luvun laman jälkeen, kun yhtiö leikkasi osinkoaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kuluttaja-asiamies on vienyt neljä yritystä markkinaoikeuteen harhaanjohtavan hinnoittelun vuoksi – vaatii 100 000€ uhkasakkoa

Kuluttaja-asiamies on vienyt neljä yritystä markkinaoikeuteen harhaanjohtavan hinnoittelun vuoksi. Kieltojen tehostamiseksi kuluttaja-asiamies vaatii yrityksille 100 000 euron uhkasakkoja.

Yritykset ovat Scandinavian Outdoor, SGN Sportia, L-Fashion Group ja Kruunukaluste. Kuluttaja-asiamies on selvittänyt, ovatko kuluttajille markkinoidut hinnanalennukset todellisia.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan yrityksiä on ohjeistettu ja niiden kanssa on neuvoteltu lain vaatimuksista.

– Koska yritykset eivät saamastaan ohjeistuksesta ja lupauksistaan huolimatta muuttaneet markkinointiaan, kuluttaja-asiamies määräsi yrityksille kiellot kesällä 2017. Koska yritykset vastustivat kieltoja, kuluttaja-asiamies vei yritykset markkinaoikeuteen, kuluttaja-asiamies kertoo tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta