– Moni miettii miksi vuosikausia jatkunut yritysvastuutyö ei johda merkittäviin parannuksiin tuotantomaissa. Tänään julkaistu raporttisarjamme löytää monia keskeisiä syitä tälle: yritysvastuutyö ei puutu tavoitteellisesti ihmisoikeusongelmien juurisyihin, tuloksia ei seurata eikä ihmisoikeusvaikutusten kohteena olevia ryhmiä kuulla ongelmien ratkaisussa, Finnwatchin ihmisoikeusasiantuntija Maija Lumme sanoo tiedotteessa.

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestön Finnwatchin raporttisarja käy yksityiskohtaisesti läpi Ahlstromin, Fazerin ja Luhdan, vastuullisuusprosessit. Yrityksistä kaksi – Ahlstrom ja Fazer – ovat heinäkuussa voimaan astuneen yritysvastuudirektiivin soveltamisalan piirissä, ja niille on tulossa lakisääteinen velvollisuus puuttua toimintansa ihmisoikeusriskeihin.

– Raporttisarjamme osoittaa, että yritysvastuudirektiiville on tilausta, ja suomalaisilla yrityksillä on paljon työtä edessään, Lumme kiteyttää.

Kun toiminnan kannalta keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä ei ole tunnistettu, ei ole myöskään menettelytapaohjeita niihin puuttumiseksi.

– Keskeisten ihmisoikeuskysymysten tunnistamisessa on kyse olennaisten asioiden tunnistamisesta. Kun yritykselle keskeiset ihmisoikeuskysymykset on tunnistettu, tulee laatia selkeät suunnitelmat ja seuranta niihin puuttumiseksi. Ilman näitä yritysvastuutyö on hapuilua pimeässä.

Finnwatchin mukaan ongelmat Ahlstromin vastuullisuustyössä johtuvat siitä, ettei yhtiössä ole laadittu kunnollista ylimmän johdon allekirjoittamaa ihmisoikeussitoumusta, jossa sitouduttaisiin YK:n yritysvastuuperiaatteisiin. Luhta sen sijaan julkaisi oman ihmisoikeussitoumuksensa alkuvuonna 2024.

FAZER on niinikään laatinut ihmisoikeussitoumuksen ja sitoutunut YK:n yritysvastuuperiaatteisiin. Se on myös ainoana Finnwatchin tarkastelemista yrityksistä tunnistanut keskeiset ihmisoikeuskysymyksensä. Finnwatchin mukaan konkreettiset suunnitelmat keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin puuttumiseksi ja toiminnan tehokkuuden seuranta kuitenkin puuttuvat. Fazer panostaa lähinnä auditointeihin.

– Auditoinnit ovat kuin potilaan kuumeen mittaamista. Kuumetta voi mitata vaikka tuhat kertaa päivässä, mutta se ei paranna potilasta. Fazerin tuotantoketjujen keskeiset ongelmat, kuten lapsityövoima Länsi-Afrikassa, eivät parane pelkillä auditoinneilla vaan juurisyihin puuttumisella ja vaikutusten kohteena olevia ryhmiä kuulemalla.

Finnwatchin mukaan Fazer tunnisti tuotantoketjussaan vuonna 2023 lukuisia lapsityövoimatapauksia. Samaan aikaan yritys on vasta selvittämässä, mikä on sen kaakaotuottajien elämiseen riittävä toimeentulo, vaikka köyhyys on tärkein yksittäinen tekijä lapsityön taustalla.

– Lapsityövoima ei lopu ilman, että tuottajayhteisöjen köyhyyteen puututaan.

Finnwatch moittii, ettei Fazer kuule ihmisoikeusvaikutusten kohteena olevia tahoja, vaikka heidän kuulemisensa avulla yritys pystyisi tehokkaimmin suunnittelemaan ja toteuttamaan ihmisoikeustyötään, juurisyiden tunnistaminen mukaan lukien. Fazer ei myöskään kerää tai julkaise tietoa, jonka avulla yhtiö tai sidosryhmät voisivat arvioida sen huolellisuusvelvoiteprosessin tehokkuutta keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin puuttumisessa.

Finnwatchin raporteista tänään julkaistiin Fazeria ja Ahlstromia koskevat raportit. Luhtaa käsittelevä raportti julkaistiin jo maaliskuussa. Raporttisarjan laatimista on rahoittanut Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK.