Viimeinen merkittävä kannatusmittaus on ilmestynyt kolme viikkoa sitten, kun Helsingin Sanomat julkisti oman kyselynsä. Sen tutkimusaineisto koottiin internetpaneelilla ennen joulua 20.-21.12. eli gallup kertoi kansalaisten mielipiteistä noin kuukausi sitten.

Ylen viimeisin kannatusmittaus on vielä kauempaa: 13.12. Sen haastattelut tehtiin marras-joulukuussa, mikä voi tuntua hektisessä vaalitilanteessa iäisyydeltä.

Ylen gallupin perään on kyselty erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa asiallisten keskustelujen ja tiedustelujen lomassa pyörii tavanomaista foliohattuilua ja salaliittoteorioita. Niissä Yle sahaa yleisöä linssiin ilman todisteiden häivää.

Yle perustelee ratkaisua muun muassa sillä, että vastaava kysely on ollut tapana julkaista vaaliviikolla ja ettei se halua julkaista gallupia keskellä Ylen televisioituja yksilötenttien sarjaa tai ennakkoäänestystä.

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä lietsoi pomoasemastaan käsin epäluuloa omassa X-viestissään juuri ennakkoäänestyksen alla kirjoittamalla, että ”Yle on valinnut sellaisen vaalivaikuttamisen menetelmän, ettei julkaise gallupeja ennen ennakkoäänestyksen loppumista”.

Käyttipä Mäkelä vielä ilmaisua ”tällä kertaa”.

Omia kunnollisia perusteluja Mäkelä ei tietenkään esitä, mutta henkeään haukkovaan kannattajakuntaan viesti uppoaa.

Perussuomalaisten puoluelehden päätoimittaja Matias Turkkila kaivoi sentään esiin dataa ja esitteli ikään kuin suurena löytönään tietoa, jonka mukaan Yle julkaisi edellisten presidentinvaalien alla gallupin tammikuun alussa ja vielä lopussa juuri ennen äänestyspäivää. Toimimalla nyt toisin voi Yle Turkkilan mielestä jatkaa ”huoletta uutisointiaan Stubb-Haavisto-parivaljakon ylivoimasta, niin kuin se on tehnyt tähänkin asti”.

Samalla logiikalla Yle saattoi tietysti jatkaa myös Sauli Niinistön ylivoimasta uutisointia viime vaalien alla, koska istuva presidentti oli mittausten kärjessä koko ajan. Tuolloin gallupia ei ilmestynyt lainkaan joulukuussa.

Siinä Turkkila on kuitenkin oikeassa, että viime kerralla Yle tosiaan toimi toisin kuin nyt ja ratkaisua olisi voinut ilman muuta perustella paremmin esimerkiksi STT:n eilen julkaisemassa jutussa kaikenlaisten höpöpuheiden hillitsemiseksi. Kysyttiin sitä Yleltä suoraan tai ei. STT:n jutussa ei ollut tietoa viime vaalien tammikuun alun gallupista.

GALLUPIEN puuttuminen on toki puhuttanut muitakin, ja myönnettäköön eritoten toimittajia. Kampanjoiden aika seisahtuneeseen asetelmaan toivotaan vauhtia ja kannatusmittauksista sitä ehkä saisi.

Foliohatuista suuri osa uskonee siihen, että julkaisemattomat gallupit kertoisivat Jussi Halla-ahon nousseesta suosiosta, jota nyt halutaan pimittää. Toimittajilla taas on taipumuksena toivoa ylipäänsä uutisia, tässä tapauksessa edes jotain muutosta pitkään samankaltaisina säilyneisiin kannatuskäyriin.

Gallupit ärsyttävätkin siis ainakin kahdella tavalla: joskus niitä on ihan liikaa ja toisinaan aivan liian vähän, monesti sillä perusteella, mikä oman puolueen tai ehdokkaan asema on. Välillä tuntuu kuin olisimme toistaitoisia emmekä osaisi tehdä äänestyspäätöstä ilman gallupeja.

Maaseudun Tulevaisuus on joka tapauksessa vapauttava meidät harmista: se lupaa tehdä ennen vaalien ensimmäistä kierrosta vielä yhden presidenttikyselyn ja julkaistakin sen jo tällä viikolla, ja vieläpä keskellä ennakkoäänestystä.

Sitten olemme viisaampia.