Kokoomus jatkaa kyselyn ykkösenä ja eroa on takana iskuetäisyydellä edelleen vaaniviin SDP:hen ja perussuomalaisiin puolitoista prosenttiyksikköä. Ero mahtuu virhemarginaaliin.

20,8 % kannatus lienee tässä kohtaa silti helpotus etenkin kokoomuksen puoluetoimistolla Bottalla. Alueellisista kyselyistä eri vaalipiireissä on nimittäin kuulunut viime aikoina kummia, mikä on enteillyt perussuomalaisten nousua ja jopa selvää vaalivoittoa.

Hesarin gallupissa perussuomalaiset on kuitenkin laskussa 0,7 prosenttiyksiköllä.

Tavoittavatko alueelliset kyselyt politiikan syvävirroista nyt jotakin, johon valtakunnalliset gallupit eivät pysty tai ehdi? Vai kuinka luotettavina voimme lopulta pitää alueellisia gallupeja verrattuna valtakunnallisiin?

Viimeisen viikon kenties kohahduttavin gallupuutinen saatiin viikonloppuna Satakunnasta. Satakunnan Kansan teettämän kannatusmittauksen mukaan SDP:n äänestäjiä on siirtynyt perussuomalaisiin oikein urakalla ja perussuomalaisten kannatus oli noussut kyselyssä peräti yli 30 prosenttiin, kun SDP:n kannatus jäi alle 20 prosentin. Vielä eduskuntavaaleissa 2019 puolueet kamppailivat tasaväkisesti suurimman puolueen asemasta Satakunnassa 24-25 prosentin kannatuksella.

Perussuomalaisten kovaa nousua on mitattu viime aikoina myös Keski-Suomen vaalipiirissä, Uudellamaalla ja Savo-Karjalassa. Näistä gallupeista vanhin ilmestyi noin viikko sitten.

VAALIEN alla kyselyihin myös reagoidaan nopeasti. Kokoomuksen puoluetoimistolla aiemmin työskennellyt dataekspertti Jukka Manninen on laskenut alueellisten gallupien perusteella viimeksi eilen, että perussuomalaiset ottaisi vaaleissa rökälevoiton kymmenellä uudella edustajalla ja 49 kansanedustajan kokonaismäärällä. Kokoomuksen valtakunnallinen gallupjohto vaihtuisi vaalien jaettuun kakkossijaan SDP:n kanssa 40 edustajanpaikalla kullekin.

Selvää on, että lähes 50 kansanedustajaa ei irtoa alle 20 prosentin valtakunnallisella kannatuksella.

The Ulkopolitist -lehdessä vaikuttava Julius Lehtinen onkin suhtautunut alueellisten gallupien tuloksiin epäilevämmin ja väläytti tiistaina HS:n valtakunnallisen kyselyn perusteella laskettua paikkaennustetta, jonka tulokset ovat koko lailla erilaisia kuin alueellisten gallupien perusteella ynnätyt. Siinä kokoomus saisi 46 paikkaa, SDP 43 ja perussuomalaiset “vain” 42.

VIIMEISTÄÄN tässä kohtaa onkin syytä muistuttaa, että kyselyt eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa monestakin syystä. Kyselyt on tehty eri aikaan, eri metodein ja eri tutkimuslaitoksissa. Muutoinkin muuttujia on paljon.

Varsinkin Uudenmaan kokoisissa valtavan suurissa vaalipiireissä pienetkin kannatusvaihtelut johtavat äkkiä muutoksiin viivan tuntumassa eli tiukassa kilpailussa vaalipiirin viimeisistä läpimenijöistä. Ehdokkaiden laatu, kampanjointi ja alueelliset erityiskysymykset voivat tuottaa vielä aivan loppusuoralla yllätyksiä.

Kaikesta edellä sanotusta johtuen spekulointi mahdollisista hallituspohjista on ennenaikaista, sillä paikkamääräheitto on näin suurta. Ei ole samantekevää, saako perussuomalaiset vaaleissa 49 vai 42 paikkaa ja onko se vaalien jälkeen suurin vai kolmanneksi suurin puolue.

Kokoomuksella ja perussuomalaisilla on joka tapauksessa etulyöntiasema SDP:hen nähden vaalien kirikierroksella. Tämä johtuu muun muassa vaalitavasta, edellisten vaalien menestyksestä ja keskustan romahduksesta, joka nostaa sekä kokoomusta että perussuomalaisia.

SDP:n voitto vaatii paitsi oman kampanjan äärimmäisen onnistunutta loppusuoraa myös keskustan piristymistä. SDP kärsii potentiaalisesti myös siitä, että Kaakkois-Suomesta ja Savo-Karjalasta valitaan tällä kertaa vähemmän kansanedustajia kuin viime kerralla. Näyttää todennäköiseltä, että pääministeripuolueen kannatusprosentti kasvaa harvinaisella tavalla, mutta se kuinka nouseva suosio muuttuu edustajapaikoiksi on täysi arvoitus.

DEMOKRAATTI julkaisi oman vaalipiirikohtaisen kirjoitussarjansa helmi-maaliskuussa, viimeisen eilen. Kun Tage Lindbergin analyysit ja ennustukset laskee yhteen, pitkäaikaisen sd-vaikuttajan veikkauksista saadaan seuraava tulos: perussuomalaiset 45, kokoomus 43, SDP 43.

Tavanomaiset huomiot ovat paikallaan myös tässä yhteydessä:

Suomessa on 13 vaalipiiriä ja kaikissa käydään erilliset vaalit. Ensimmäisiä ääniä annetaan vasta nyt tästä päivästä alkaen, kun ennakkoäänestys käynnistyy. Jokainen ääni ratkaisee äänen painollaan, kussakin vaalipiirissä. Kamppailusta vaalien ykkössijasta tulee tiukka. Todennäköistä on, että jännitys kestää pitkään varsinaisena vaalisunnuntaina ennen kuin voittaja uskaltaa juhlia.

Korjattu Tage Lindbergin analyyseistä muodostuvia puolueiden paikkamääriä 24.3. klo 13.36.