Näin kuvailee Gazan lasten tilannetta paikan päällä STT:lle Gazassa työskentelevä Jonathan Crickx (kuvassa), joka vastaa YK:n lastensuojelujärjestön Unicefin viestinnästä alueella. Kansainväliset avustustyöntekijät, myös Crickx, ovat päässeet Gazaan suuremmin joukoin aselevon alettua Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä. Avustustyöntekijät seuraavat ihmiskulkueen mukana ja koettavat auttaa nälkiintyneitä ja uupuneita ihmisiä.

Puolitoista vuotta kestäneet taistelut ovat vaikuttaneet pahimmin juuri lapsiin, Crickx kertoo videohaastattelussa Rafahin maakunnasta. Gazalaislapset ovat aliravittuja ja jääneet ilman rokotteita tauteja vastaan, jotka uhkaavat raunioituneilla alueilla.

TAISTELUISSA pahimmin tuhoutuneisiin Gazan pohjoisosiin oli YK:n mukaan keskiviikkoon mennessä palannut lähemmäs 400  000 sotaa paennutta palestiinalaista aselevon alettua 19. tammikuuta.

Pitkin siviilien kulkureittiä pystytetyiltä avustuspisteiltä jaetaan lapsille myös paljon energiaa sisältäviä keksejä antamaan ravintoaineita nopeasti.

Lapsia yritetään myös suojella katoamiselta paluumuutossa. Katoamisia on Crickxin mukaan tapahtunut.

-  Siksi olemme jakaneet lapsille rannekkeita, johon kirjoitetaan lapsen nimi, tämän vanhempien nimet ja heidän puhelinnumeronsa. Tämä ranneke on hyvin yksinkertainen, mutta kouriintuntuva tapa välttää lapsen katoaminen, Crickx kertoo.

-  Lapset täällä ovat jo valtavan hävityksen ja tuhon keskellä, ja lapselle yksin jääminen sen keskelle on äärimmäisen vaarallista.

Lisäksi ihmisille on jaettu tietolehtisiä varoittamaan räjähtämättömistä pommeista alueella. YK:n arvion mukaan viidestä kymmeneen prosenttia kaikista Gazaan pudotetuista pommeista ei ole räjähtänyt ja väärä liike voi aiheuttaa tappavan räjähdyksen milloin hyvänsä.

SIVIILEILLE on antanut toivoa aselevon myötä noin kymmenkertaiseksi kasvanut avustusrekkojen määrä. Aseleposopimuksen tavoitteena on saada Gazan alueelle päivittäin noin 600 avustusrekkaa.

Tavoitteen saavuttaminen oli tällä viikolla vaarantumassa, kun Israel sanoi tiistaina katkaisevansa kaikki yhteytensä YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestöön UNRWA:han. Järjestö on sanonut toimittaneensa 60 prosenttia kaikesta Gazaan toimitetusta ruoasta nykyisen konfliktin aikana.

Myöhään torstaina UNRWA ilmoittikin jatkava toimintaansa kaikilla palestiinalaisalueilla. Humanitaarinen työ Gazan kaistalla niin ikään jatkuu, myös UNRWA:n toiminta, sanoi YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin tiedottaja Stephane Dujarric.

Israel on syyttänyt UNRWA:ta järjestön työntekijöiden osallistumisesta Hamasin tekemään hyökkäykseen lokakuussa 2023. UNRWA päätyi viime syksynä irtisanomaan yhdeksän työntekijäänsä, jotka sen oman selvityksen mukaan saattoivat mahdollisesti olla mukana Hamasin hyökkäyksessä. UNRWA:sta tehty riippumaton selvitys ei kuitenkaan saanut Israelilta lisänäyttöä sen syytöksille, joiden mukaan merkittävä määrä UNRWA:n työntekijöistä olisi terroristeja.

TAMMIKUUSSA yölämpötilat laskevat kuudesta kymmeneen lämpöasteeseen Gazassa, eikä lasten vaatetus riitä torjumaan kylmää.

Unicefin mukaan ainakin kahdeksan vastasyntynyttä kuoli vuodenvaiheessa hypotermiaan ja kymmeniä muitakin lapsia kuoli talviolosuhteiden seurauksena.

-  Tällä viikolla näin yksivuotiaan vauvan, jolla oli paljaat jalat ja yllään vain ohuet housut ja likainen paita. Lapsi nukkui teltassa hyvin kylmissä lämpötiloissa. Me toimme kylmissä teltoissa asuville vauvoille myssyjä, lapasia, kenkiä, paitoja ja muita lämpimiä vaatteita sekä peittoja, Crickx kertoo.

Perheille on myös jaettu paksumpia pressuja, jotta ne voivat rakentaa itselleen lämpimämmän asumuksen, jos kotitalo ei olekaan ehjä, kun perhe pääsee perille Pohjois-Gazaan. Moni on jo löytänyt kotitalonsa raunioina.

Crickx kertoo esimerkin naispuolisesta kollegastaan, joka päästyään palaamaan Gazan kaupunkiin aselevon alettua löysi isänsä kanssa perheen talon täysin tuhoutuneena.

-  Tilanne oli heille tietenkin hyvin murheellinen. Nyt kollegani sanoo isänsä yrittävän joka päivä aamusta auringonlaskuun asti raivata raunioita, jotta hän voi alkaa rakentaa uutta taloa samalle paikalle, Crickx kertoo.

UNICEFIN arvion mukaan lähes jokainen Gazan lapsista on tavalla tai toisella psykologisen avun tarpeessa masennuksen, ahdistuneisuuden tai itsemurha-ajatusten takia.

Arviolta miljoona lasta eli kokonainen sukupolvi on traumatisoitunut, Unicef varoitti viime viikolla.

-  En tiedä Helsingin väkilukua, mutta kuvittele, että jokainen Helsingin kadulla vastaan tuleva olisi traumatisoitunut lapsi, joka tarvitsee mielenterveystukea. Näin suuresta joukosta ihmisiä on kyse, Crickx kuvailee.

Haastattelun aikaan hän oli lähellä al-Mawasin niin kutsuttua humanitaarista vyöhykettä. Alueella on paljon telttoja, joissa ihmiset yöpyvät.

-  Lapsille toimintaa järjestävät sosiaalityöntekijät kertovat, etteivät lapset nuku öisin. He eivät syö hyvin. He hyppäävät jaloilleen aina kun kuulevat jonkun kovan äänen tai vaikkapa oven pamahtavan. He itkevät ja saavat kohtauksia, joissa tunteet ryöppyävät, Crickx kertoo.

Hän vetoaa osapuoliin sodan lopettamisen puolesta, jotta elämä voi jotakuinkin normalisoitua ja lapset palata kouluun. Crickxin mukaan yli 600  000 lasta ei ole päässyt minkäänlaiseen kouluun puoleentoista vuoteen.

-  Se kärsimyksen taso, jonka lapset ovat joutuneet kokemaan sodan kuukausina, on käsittämätön. Se on mahdotonta kuvitella. Tämän sodan on todellakin loputtava kaikkien alueen lasten vuoksi. Kaikki panttivangit on vapautettava, ja tämän sodan päätyttävä lopullisesti.

Ayla Albayrak / STT