Politiikka
26.5.2025 14:41 ・ Päivitetty: 26.5.2025 14:41
Grönlannin pääministeri: Kansamme ei halua kuulua Yhdysvaltoihin – emme ole myytävänä
Grönlannin tuore pääministeri Jens-Frederik Nielsen muistuttaa, että maan laajapohjainen hallitus ja ylivoimainen enemmistö kansalaisista vastustavat Yhdysvaltojen pyrkimyksiä hankkia saari hallintaansa.
Nielsen totesi Paimion pääministerikokouksen tiedotustilaisuudessa, että Grönlannin näkökulmasta kansainvälinen turvallisuustilanne on äärimmäisen kireä.
– Tarvitsemme tukea ja liittolaisia, ja olemme kiitollisia niistä. Emme ole sotilasvalta, mutta meillä on globaali vastuumme toimia oikein. Eli kansainvälisten lakien, sopimusten ja arvojen mukaan – ja juuri siksi, että kaikki valtiot eivät niitä jaa, hän sanoi.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut toistuvasti, että haluaa Tanskalle kuuluvan Grönlannin Yhdysvaltojen hallintaan. Trump on väläytellyt ostohalukkuuden ohella jopa sotilaallista voimankäyttöä – vaikka itsehallintoalueen emämaa Tanska on Naton jäsen ja on ollut sen aktiivisimpia eurooppalaisia toimijoita.
Trump on perustellut puheitaan USA:n kansallisella turvallisuudella, mutta epäilemättä myös Grönlannin runsailla luonnonvaroilla – mineraaleilla, öljyllä ja maakaasulla – ja silkalla egoistisella voimapolitiikalla on osansa niihin.
Demokraatille Nielsen korosti kokouksen jälkeen, että sama kansainvälisen oikeuden ja sopimusten noudattamisvelvoite tulee olla aina; ei vain silloin, kun on itse pulassa. Siksikin esimerkiksi Ukrainan tukeminen niin kauan kuin tarvitsee on myös Grönlannin asia.
– Tapa, jolla meistä on puhuttu, saa ihmiset tuntemaan olonsa turvattomiksi, hän kommentoi ilmapiiriä kotimaassaan.
NIELSEN painotti, että Grönlanti ei halua ulkopuolisten sekaantuvan asioihinsa eikä niitä mahdollisia taloudellisia tai muita hyötyjä, joita Trumpin hallinto esittelee.
– Tietenkin löytyy aina joitain, jotka ajattelevat toisin; se kuuluu demokratiaan. Mutta meillä on laaja neljän puolueen hallitus, ja enemmistö kansastamme ei halua kuulua Yhdysvaltoihin missään muodossa, hän sanoi Demokraatille.
Saman viestin toisti Paimion kokouksen tiedotustilaisuudessa Tanskan pääministeri Mette Frederiksen:
– Grönlannin asioista päätetään Grönlannissa, ei missään muualla, hän sanoi.
Nielsen painotti hiljattain myös Tanskan-vierailullaan, että Grönlanti ei tule koskaan olemaan kaupan.
- Emme tule ikinä olemaan palanen omaisuutta, jonka kuka tahansa voi ostaa. Ja se on se viesti, joka mielestäni on tärkeintä ymmärtää, Nielsen kommentoi Tanskassa huhtikuussa.
Kun Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance vieraili maaliskuun lopulla Yhdysvaltain avaruusvoimien tukikohdassa Grönlannin luoteisrannikolla, hän kritisoi Tanskaa Grönlannin kansan ja ”tämän uskomattoman kauniin maa-alueen turvallisuusarkkitehtuurin” laiminlyönnistä.
Sen sijaan ulkoministeri Marco Rubio on ilmoittanut, että Yhdysvallat kunnioittaa Grönlannin itsemääräämisoikeutta.
GRÖNLANTI kuuluu Tanskan kuningaskuntaan, mutta sillä on laaja itsehallinto, jota laajennettiin lisää vuonna 2009. Itsehallinnon ulkopuolelle kuuluvat silti esimerkiksi ulko-, turvallisuus- ja valuuttapolitiikka.
Grönlanti ei ole EU:n jäsen, mutta sillä on kalastussopimus tärkeästä elinkeinostaan unionin kanssa sekä merentakaisen alueen erityisasema. Maassa on noin 56 500 asukasta, joista vajaa kolmasosa asuu pääkaupungissa Nuukissa.
Grönlannin ja Tanskan välit eivät aina ole olleet mutkattomat. 300 vuoden historiaan mahtuu kolonialismia, rotuhygieniaa, pakkosiirtoja ja -sterilointeja, palkkojen polkemista, luonnonvarojen hyväksikäyttöä ja muuta alkuperäiskansoille tuttua riistoa.
1960-luvulla tuhannet tanskalaiset muuttivat saarelle uutta yhteiskuntaa rakentamaan, ja hallitsijoille oli selvää, että se olisi parempi kuin entinen. Moni grönlantilainenkin hylkäsi vanhan inuiittielämäntavan, muutti kaupunkiin ja hankkiutui töihin kalateollisuuteen.
Kaikki vanhat arvet eivät ole välttämättä vieläkään umpeutuneet, mutta Tanskan sovinnollisuus vääryyksien myöntämisessä, kasvaneet itsehallinto-oikeudet, Trumpin öykkäröinti ja maailmanpolitiikan yleinen tilanne ovat tiivistäneet Grönlannin ja Tanskan yhteyttä.
Tanska ilmoitti toukokuun alkupuolella, että sille kuuluvaa Arktisen neuvoston kaksivuotista puheenjohtajuutta hoitaa nyt Grönlanti. Grönlanti puolestaan teki viime viikolla ison 30 vuoden mineraalisopimuksen tanskalais-ranskalaisen yhtiön kanssa, mikä tulkittiin laajalti näpäytykseksi mineraaleja havitelleelle Trumpin hallinnolle.
Lähteitä: Helsingin Sanomat, mtvuutiset.fi, norden.org, Yleisradio.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.