Lisäksi hän esittää huhtikuussa tekemässään valtuustoaloitteessa, että aluetta ja tiloja koskevissa suunnitelmissa turvataan kultturitoimijoiden ja yrittäjien toiminnan jatkuminen lähitulevaisuudessa.

Mikäli Onkiniemen tehdaskiinteistön terveyshaitat osoittautuvat ylipääsemittömiksi, Gustafsson ehdottaa korvaavia toimintatiloja kulttuuritoimijoille ja yrittäjille muista kaupungin kiinteistöistä.

– Tamperelainen kulttuuriväki, liikuntaseurat, omaehtoista kulttuurityötä tekevät ja merkittävä joukko yrittäjiä ovat vakavasti huolestuneet Onkiniemen tehdaskiinteistössä havaituista terveyshaitoista ja omaa tulevaisuuttaan koskevasta epävarmuudesta, Gustafsson toteaa.

Onkiniemen sukkatehtaalla on toiminut kymmeniä yrittäjiä.  He ovat perustaneet muun muassa Onkiniemen kulttuuriyhdistyksen, jonka yhtenä tavoitteena on edistää kohteen säilymistä ja kehittämistä kulttuurikeskuksena.

Gustafsson viittaa edesmenneen kaupunginvaltuutetun Jari Niemelän (sd) valtuustoaloitteeseen Onkiniemen Trikoon tilojen kunnostamisesta ja siihen annettuihin virkamiesten vastauksiin.

– Aloite sai alkusyksyllä 2015 kaupungin luottamuselimiltä ja virkamiehiltä sekä myönteistä että varauksellisesta tukea. Todettiin, että Rantaväylän tunnelin valmistumisen jälkeen Onkiniemen kiinteistön liikenteellinen asema paranee. Toimitusjohtaja Virpi Ekholmin vastauksessa valtuustolle tuotiin esille myös se vaihtoehto, että “Onkiniemen Trikoon rakennuksen uusi käyttötarkoitus voisi tulevaisuudessakin olla nykyisen kaltainen”, Gustafsson toteaa.

Vihreätä valoa

Hankejohtaja Tero Tenhusen vastauksessa Gustafssonin mukaan avattiin laajemmin Särkänniemen alueen kehittämisohjelmaa, missä Onkiniemen alue ja yleiset virkistysalueet muodostavat elämyspainotteisen rantakaupunginosan. Onkiniemen alueen kehittämisen lähtökohtana on vanhan tehtaan kunnostaminen monien toimintojen hybridirakennuksena.

Niemelän aloitteen aikaina tilaajapäällikkönä työskennellyt Lauri Savisaari puolestaan totesi, kuinka “Onkiniemen sukkatehtaalla toimii ammattitaiteilijoita ja kulttuuriyhteisöjä. Kaupunki tukee tällä hetkellä toimintaa lähinnä matalien tilavuokrien kautta.  Vastaavien työtilojen osoittaminen muualta kaupungin omistamista rakennuksista on vaikeaa.  Kaupungin kulttuuritoiminnan kannalta sukkatehtaan kehittäminen valtuustoaloitteen mukaisesti kulttuurikohteena olisi hienoa.”

Gustafssonin mielestä asiasta käydyn keskustelun myötä “on vain vahvistunut se näkemys, että laajassa mielessä kulttuurin toimijoilla on paikkansa Onkiniemessä. Monipuolinen kulttuurihautomo kerää taiteen rajat ylittävää lahjakkuutta, osaamista ja luovuutta. Tampereen kulttuuri- ja taideimagon tulevaisuuteen kuuluu Onkiniemen kaltainen kulttuurin aarreaitta, jonka kehittämismahdollisuudet kaupunkilaisten ja turistienkin suuntaan ovat rajattomat. Tämä kaikki on kiistatta niin kaupungin kuin kulttuurin ammattilaisten, harrastajien ja yrittäjienkien etu.”