Eduskunnassa Haavisto korosti Suomen ja Ruotsin yhteisen Nato-taipaleen jatkuvan vastustuksista huolimatta. Hän kertoi myös käyneensä asiasta tänään keskustelun Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.

– Hän (Stoltenberg) edelleen vahvisti sen, että Naton ehdoton oma prioriteetti on, että Suomi ja Ruotsi pääsisivät yhtä aikaa Naton jäseniksi, Haavisto sanoi.

Haavisto kertoi käyneensä “ajatusten vaihtoa” aamulla myös Ruotsin suuntaan.

– Totta kai jossakin tuolla takaraivoissa mietitään erilaisia maailmoja, jossa jotakin maata pysyvästi estettäisiin jäsenyydestä, mutta tässä tilanteessa ei vielä olla, vaan nyt nähdään, että Suomen ja Ruotsin yhteinen tie on vielä mahdollinen ja nyt täytyisi tehdä kaikki sen eteen, Haavisto jatkoi.

SUUNNITELMA b:tä ei Haaviston mukaan ole, vaikka hän Ylen aamussa sellaisella tuli spekuloineeksi. Kun Haavistolta kysyttiin suoraan miksi hän nosti eritahtisen Nato-jäsenyyden esille, hän vastasi näin.

– En halunnut sillä millään tavoin spekuloida. Totta kai mielessä voi olla sellainen maailma, jossa tulisi joku pysyvä este Suomelle tai Ruotsille ja mitä sitten tapahtuisi, mutta sillä ei ole nyt tarpeen spekuloida, koska molempien maiden jäsenyyshanke näyttäisi nyt etenevän tai molemmilla on mahdollisuuksia, että ne etenevät yhtä aikaa.

Eräs syy Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden yhtäaikaisuuteen liittyy Naton puolustussuunnitteluun Pohjoismaiden alueella, jossa Ruotsi on maantieteellisesti tärkeässä paikassa. Yhtäaikaisuus liittyy myös Naton 5. artiklan avunsaamiseen, kun mietitään reittejä Suomeen ja Baltiaan.

Haavisto kävi läpi myös EU:n maanantain ulkoministerikokousta Brysselissä, jossa iso osa ajasta kului Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä ruotivaan käytävädiplomatiaan. Eiliseen Nato-diplomatiaan sisältyi myös Haaviston ja Turkin ulkoministerin Mevlut Cavusoglun välinen puhelu.

UNKARI olisi näillä näkymin ratifioimassa Suomen Nato-jäsenyyden helmikuun lopulla.

– Tässä ei ole nähty mitään ongelmia. Unkari ei ole asettanut mitään ehtoja Suomelle ja Ruotsille, joten uskomme, että he tämän prosessin mukaan menettelevät. Unkari on korostanut, että he eivät tule olemaan se viimeinen ratfioija, joten tähänkin luotamme.

Turkissa on edessä yhtäaikaiset presidentinvaalit ja parlamenttivaalit toukokuun puolivälissä. Haaviston mukaan Turkin kanssa on käyty keskusteluja kahdesta mahdollisesta ratifioinnin aikaikkunasta, josta toinen olisi ennen vaaleja ja toinen ennen Naton seuraavaa huippukokousta Vilnassa heinäkuun puolivälissä. Haavisto sanoi uskovansa vaihtoehdoista jälkimmäiseen.

– Matkassa on ollut muutamia mutkia ja Ruotsissa viikonloppuna tapahtuneet mielenosoitukset, ennen kaikkea tämä uskontoon kohdistunut Koraanin polttaminen on aiheuttanut voimakkaan reaktion Turkissa ja tästä kävin myöskin eilen Turkin ulkoministerin kanssa keskustelua. Oma arvioini on, että tästä seuraa lykkäys Nato-prosessiin.

VIIVÄSTYS kestää Haaviston mukaan vähintäänkin viikkoja. Suomen ja Ruotsin parlamenttien puhemiesten yhteinen matka Ankaraan peruuntui Turkin presidenttiä Erdogania esittävän “nukke-episodin jälkilöylyissä”.

– Nyt sitten myöskin Ruotsin puolustusministerin matka Ankaraan myöskin peruuntui.

Haaviston mukaan Suomi on tarkistanut viime keväänä saatujen turvallisuussitoumusten voimassaolon.

– Yhdysvallat antoi sellaiset, Iso-Britannia antoi sellaiset, useat eurooppalaiset maat antoivat sellaiset. Mitä niille tapahtuu, jos tämä prosessi lykkääntyy? Saamamme vastaus kaikilta on se, että nämä turvallisuussitoumukset ovat edelleen voimassa ja yhtä vahvoina kuin silloin, kun ne annettiin.

Täydennetty klo 12.30.