Siinä luotiin kahden ideologisesti toisilleen vihamielisen leirin rauhanomaisen rinnakkaiselon käyttäytymissäännöstö, Etyk-päätösasiakirja, jonka allekirjoittivat 33 Euroopan valtion sekä Yhdysvaltojen ja Kanadan valtiojohtajat.

Päätösasiakirjan perustan muodosti osanottajavaltioiden välisiä suhteita ohjaavien periaatteiden julistus, jonka kymmenen periaatetta olivat samat kuin kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan perusperiaatteet.

JULISTUKSESSA keskeisellä sijalla oli valtioiden täysivaltaisuuden ja tasa-arvoisuuden kunnioittaminen – mukana pidättyminen voimakeinojen käytöstä, valtioiden alueellinen koskemattomuus ja valtiorajojen loukkaamattomuus.

Muita perusperiaatteita olivat riitojen ratkaiseminen rauhanomaisesti, pidättyminen sekaantumasta toisten valtioiden lainkäyttövallan piiriin kuuluviin asioihin sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

VUODESTA 1975 aina 1990-luvun alkuun ETYK-asiakirja purjehti myötätuulessa. Sitten Neuvostoliitto hajosi ja samoin koko sosialistinen valtioyhteisö. Venäjä astui Neuvostoliiton tilalle, mutta valta oli siirtynyt selvästi länsileirille.

1990-luvulla käytiin Jugoslavian hajoamissotia, joista keskeiseen asemaan nousi Kosovo. Kosovo oli ollut osa Serbiaa, mutta se halusi päästä irti Serbian pakkovallasta. Serbian kovaotteinen hallitus oli valmis äärimmäisiin keinoihin Kosovon kukistamiseksi – sen sotatoimet johtivat etniseen puhdistukseen ja suuntaan kohti kansanmurhaa.

Tässä tilanteessa kymmenen Nato-valtioita Yhdysvaltojen johdolla ryhtyivät sotaan Serbiaa vastaan pakottaen Serbian alistumaan Kosovon väliaikaiseen siirtämiseen YK:n hallinnon alaiseksi. Venäjä myöntyi tähän.

YK:n valmistautuessa lähtemään Kosovosta kosovolaiset korostivat, että he eivät alistu Serbian valtaan. He julistivat Kosovon itsenäiseksi valtioksi.

Tätä tapahtui Venäjän äänekkäistä protesteista huolimatta. Venäjä saattoi viitata Etyk-julistukseen, sillä Kosovo oli valmis itsenäistymään rikkomalla Serbian rajoja. Venäjä ilmoitti, että länsivaltojen valmius loukata ETYK-julistusta tulee heijastumaan Venäjän politiikkaan.

Kosovon tapauksessa oli kyse Serbian syyllistymisestä rikokseen ihmisyyttä vastaan ja ulkopuolisten valtioiden oikeudesta suorittaa aseellinen humanitäärinen interventio rikoksen estämiseksi.

Otin tuolloin kantaa asiaan argumentoiden, että humanitaarinen intervention oikeellisuus syrjäytti valtion suvereenisuuden. Ei valtio voi kohdella kansalaisiaan miten tahansa!

2000-LUVULLA autoritäärisyyteen ajautuva Vladimir Putinin Venäjä loi niin sanottuja jäätyneitä konflikteja, joissa Venäjän tukemat kapinalliset onnistuivat irrottamaan eräitä alueita Venäjän naapurimaista.

Vuonna 2014 venäläissotilaat valtasivat Ukrainaan kuuluvan Krimin, joka ”kansanäänestyksessä” päätti liittyä Venäjän alaisuuteen.

YK:n yleiskokous tuomitsi suurella ääntenenemmistöllä liittämisen, mutta turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Venäjä esti YK:n tehokkaan reagoinnin. Venäjä aloitti suppeamittaisen sodankäynnin Ukrainaa vastaan maiden raja-alueilla.

Venäjä olisi halunnut saada Euroopasta liittolaisia, mutta Valko-Venäjän diktatuuria lukuunottamatta Euroopan valtiot valitsivat länsileirin liittymällä EU:iin ja Natoon. Kävi ilmeiseksi, että Venäjä saisi liittolaisia vain valtioista, joissa demokratia ei toiminut.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan vuonna 2022 merkitsi vähintäänkin väliaikaista kuoliniskua Etyjille ja Etykille.

Suomi oli valmistellut juhlavaa Etykin 50-vuotiskonferenssia täksi kesäksi Helsinkiin, mutta nyt tuo konferenssi kutistuu yhden päivän mittaiseksi suunnittelemaan – masentavassa tilanteessa – Etyjin tulevaisuutta.

Kirjoittaja on kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori.