– Matkustajamäärissä on kasvua joka puolella. 2000-luvun puolivälin paikkeilla lentoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat merkittävästi Lähi-idän alueen niin sanottujen öljyvaltioiden isojen lentoyhtiöiden tullessa markkinoille voimalla. Noin 2010-luvun alusta lähtien Aasian liikenne on lisääntynyt seuraavana isona alueena. Tällä hetkellä kasvu on nopeinta Kiinan alueella, Tupamäki sanoo.

Esimerkiksi Kiinassa ollaan tilanteessa, jossa osa matkustaa vasta ensimmäisen kerran eläessään. Matkustamisen lisääntymistä selittää elintason nousu.

Tupamäki kertoo, että merkittävä syy häiriökäyttäytymiselle on sama kuin maan kamarallakin.

Koneet ovat Tupamäen mukaan yhä suurempia, millä on osaltaan vaikutusta ongelmien syntyyn.

– Kun koneessa on 100 matkustajan sijaan 300, koneessa on yhä todennäköisemmin henkilöitä, joilla on jonkinlaisia ongelmia.

Suomalaiset lentoyhtiöt, Finnairin omistama Norra ja Finnair, ilmoittivat Trafille viime vuonna noin 600 häirikkötapausta. Suurin osa tapauksista koskee häiriökäyttäytymistä, mutta joukossa on myös vakavampia tapauksia.

Helsinki-Vantaan lentoaseman poliisin toimipisteen esimies komisario Harri Vihola Itä-Uudenmaan poliisista kertoo, että poliisi on tekemisissä lähes viikoittain koneesta poistettavien matkustajien kanssa.

– Suurin osa on näitä, että viinaa otetaan liikaa ennen lentoa ja evätään matkustajan pääsy lennolle ja tunteet kuumenee ja poliisi käy poistamassa henkilön lähtöportilta. Viinaa toki otetaan liikaa myös lennon aikana.

Syynä poliisin vastaanottoon voi olla myös se, ettei tottele henkilökunnan ohjeistusta, riitelee henkilökunnan tai muiden asiakkaiden kanssa.

Sekä Tupamäki että Vihola toteavat, että koneen takaisin kääntäminen tai ylimääräinen välilasku matkustajan häiriköinnin takia on hyvin harvinaista – ja myös erittäin kallista.

– Kyllä ylimääräisiä välilaskuja on ollut. Näitä tapahtuu käsittääkseni vuosittain. Syystä tai toisesta kone laskeutuu eri kentälle, että poistetaan häirikkömatkustaja, Vihola kertoo.

Häiriköinti, nujakointi, niskurointi, ja lennolla tupakointi voivat täyttää myös ilmailurikkomuksen tunnusmerkistön. Suomessa tästä seuraa käytännössä sakkoja. Jos kone kuitenkin myöhästyy tai lennon suunnitelmia joudutaan muuttamaan, korvausvastuut voivat olla erittäin kovia.

– Kustannuksia tulee nimenomaan siitä, että lentokone ei ole aikataulunsa mukaisessa ajassa perillä. Jos kone esimerkiksi ei ehdi seuraavalle vuorolleen ajoissa puhutaan jopa kymmenistä tuhansista euroista. Myös muiden matkustajien jatkolentojen korvaukset voivat olla suuria, Tupamäki sanoo.

Vahingonkorvauskäytännöt ovat olleet kirjavia samoin kuin se, minkä maan lakia noudatetaan missäkin tapauksessa. Viimeisimmät muutokset matkustajia koskeviin velvollisuuksiin on tehty vuonna 2014.

Tuolloin hyväksyttiin viimeisin kansainvälistä ilmailua koskevan Tokion sopimuksen lisäpöytäkirjoista.

– Tässä sopimuksessa on mainittu myös vahingonkorvausvelvollisuudesta. Sopimuksessa hyväksyttiin kansainväliseksi periaatteeksi se, että laskeutumispaikan tuomioistuin voi käsitellä matkustajien tekoja lennolla. Tätä ennen vain pienessä osassa maista oli käytössä tällainen järjestelmä, muun muassa Suomessa, Tupamäki kertoo.

Lisäpöytäkirjaa ei ole vielä ratifioitu laajalti. Tupamäen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana häirikköön on voitu yhä useammassa maassa soveltaa laskeutumismaan lainsäädäntöä

– Jos esimerkiksi käydään käsiksi henkilökuntaan, joissakin maissa siitä voi seurata vankeutta.