Politiikka
14.9.2016 13:23 ・ Päivitetty: 14.9.2016 13:23
Häkämies käytti ”kiellettyä sanaa” viimeistä kertaa? – EK keskittyy nostamaan yritysten kilpailukykyä
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti tänä keväänä, että kilpailukykysopimus oli viimeinen sen tekemä keskitetty työmarkkinaratkaisu. Avaimet ovat tämän jälkeen sen liitoilla, joita on vajaa 30.
– Tupojen aika on ohi, toimitusjohtaja Jyri Häkämies käytti vielä kerran jo pannaan pistämäänsä termiä, kun EK linjasi omaa strategiaansa muuttuneessa toimintaympäristössä.
Hän korosti, että sääntömuutoksen myötä – joka siis tarkoittaa keskitetyistä palkkaratkaisuista luopumista – EK ei suinkaan poistu työelämää luotsaavista pöydistä.
– Me tuemme liittojamme tarvittaessa ja tilanteen mukaan, hän muotoili, kun liitot ensi syksynä valmistautuvat liittokierrokselle.
Suomen vientivetoisen uuden palkkamallin vieminen maaliin jää sekin lähinnä liittojen harteille.
– EK ei ole neuvotteluosapuoli, joten silloin on luontevaa, että mallin valmisteluun osallistuvat ne, jotka neuvotteluja tulevat käymään, EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta perusteli.
EK:n johtomiehet korostavat, että keskusjärjestön vetäytyminen palkkaneuvotteluista ei tule puskista. Mallia on katsottu muista pohjoismaista.
Lisää aiheesta
– Kun työmarkkinakierros jää liittojen vastuulle, se vapauttaa (EK:n) johdon keskittymään keskeisiin asioihin, Alahuhta huomautti.
EK:lla on hänen mukaansa selkeä uusi suunta: Nostaa Suomi yritysten toimintaympäristönä muiden Pohjoismaiden tasolle – ja nopeasti.
Alahuhta on huolissaan kilpailukyvyn romahduksesta. IMD-indeksin mukaan Suomi on pudonnut selvästi muiden Pohjoismaiden tasolta. Suomen indeksi on vain 20, kun Ruotsin vastaava on 5.
Alahuhta visioi, että tulevaisuudessa EK ja sen liitot sekä liitot keskenään tulevat lähemmäksi toisiaan ja niiden vuorovaikutus kasvaa.
Keskusjärjestö aikoo tulevaisuudessa vaikuttaa alueilla, jotka ovat keskeisiä yritysten toimintaedellytysten ja Suomen kilpailukyvyn kannalta. Tällaisia ovat sen mukaan muiden muassa EU-edunvalvonta ja kauppapolitiikka sekä yritys- ja kilpailulainsäädäntö.
– Yhteistä ääntä tarvitaan, kun esimerkiksi työaikalakia rukataan uusiksi tai kannustinloukkuja pyritään purkamaan, Häkämies mainitsi.
Metsäteollisuuden irtaantuminen on faktaa ja valitettavaa.
Muutosta ilmassa on myös EK:n jäsenpakassa. Metsäteollisuus ry on ilmoittanut jättävänsä emoliiton vuodenvaihteessa. Myös Finanssialan keskusliiton huhutaan harkitsevan lähtöä.
Alahuhta kuittaa huhut huhuina. Hän korostaa, että kaikki EK:n 27 jäsenliittoa ovat olleet mukana uudistamistalkoissa ja hyväksyneet sääntömuutoksen.
– Näin ollen uskon, että kaikki tulevat pysymään mukana.
Paitsi Metsäteollisuus ry.
– Metsäteollisuuden irtautuminen on faktaa ja valitettavaa, Alahuhta myönsi.
Hän antoi ymmärtää, että yhden ison liiton lähtö ei vaikuta kokonaisuuden onnistumiseen.
Alahuhta jättää tehtävänsä EK:n hallituksen puheenjohtajana tämän vuoden lopulla. Seuraajasta ei ole vielä huhunpoikastakaan.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.