Odotettavissa lienee ainakin apua siihen, miten yritykset voisivat selvitä vaikean ajan yli.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa, että myös työmarkkinoihin liittyvät asiat ovat hallituksella pohdinnassa.

Yleisperiaatteena Eloranta pitää hyvänä, että työmarkkinajärjestöt tekevät linjaukset työmarkkinoita ja parteja koskevista asioista.

Vielä työmarkkinakeskusjärjestöillä ei ole virallista prosessia käynnissä, mutta yhteyksiä on pidetty. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, että kohta asioista tullaan julkisuuteen.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies odottaa hallitukselta paitsi suosituksia yhteiskunnalliseen toimintaan kuten koulujen aukioloon, myös toimia siihen, miten yritykset selviävät vaikeasta tilanteesta.

Hän mainitsee Finnveran resurssien rakentamisen ja muun vastaavantyyppisen.

– Koska hätä on suuri.

– Pysäytys on monilla yrityksillä ihan suoraan seinään.

Häkämies ihmettelee puheita, joiden mukaan työmarkkinakeskusjärjestöt eivät voisi toimia tässä tilanteessa, koska EK:n sääntömuutos estäisi sen.

Hän muistuttaa, että sääntömuutos koskee palkkaneuvotteluja, joita nyt käyvät liitot, eivät siis enää EK:n sääntöjen mukaan keskusjärjestöt.

– Jos ajatellan sosiaalivakuutusta, yritysten maksuja, palkansivukuluja tai työaikalainsäädäntöä kuten vaikkapa yt:t tai muu lainsäädäntö, näissä asioissa emme ole sääntöjä muuttaneet. EK edustaa jäsenliittoja näissä kysymyksissä, Häkämies huomauttaa.

Yksittäisistä asioista Häkämies nostaa esiin lomautukset. ”Työlainsäädännön muuttaminen niin, että lomautuksiin liittyvät neuvottelu- ja ilmoitusajat lyhenevät ja määräaikaisen työntekijän lomauttaminen olisi mahdollista erityisesti poikkeuksellisissa taloudellisissa tai tuotannollisissa oloissa”, EK on kirjoittanut omaan epidemianhoito-ohjelmaansakin.

Keskusjärjestöt siis virittelevät toimia.

– Toivon mukaan myös pystytään tekemään päätöksiä. Puhumme koko ajan ja toivon mukaan tässä sitten pysytään lähiaikoina etenemään asioissa. Tämän enempää en halua tässä vaiheessa sanoa, Häkämies toteaa.

Yhteistyötä hallituksen suuntaan Häkämies kehuu erinomaiseksi eikä marssijärjestys-ongelmia asioiden ratkaisemisessa ole.

– Selvästi viesti on se, että he haluavat hyödyntää työmarkkinajärjestöjä työmarkkinakysymyksissä eli miten voidaan reagoida että mahdollisemman paljon yrityksiä säilyy ja elinvoimaiset yritykset eivät kaadu. Korostan, että hallituksella on itsellään paljon laajemmat mahdollisuudet rahoituksen osalta, Häkämies sanoo.

Jarkko Eloranta toteaa, että nyt ollaan tilanteessa, jossa jokainen joutuu katsomaan, mitä pystytään tekemään.

Hän tietää EK:n nykyisen mandaatin rajat mutta myös liikkumavaran.

– Onhan tässä asioita, jotka eivät ole suoraan työehtosopimusasioita. Niihin asioihin nyt ainakin käsittääkseni EK:n mandaatti liittyy. Kun nopeasti täytyy pystyä asioita tekemään, silloin aina keskitettyä päätöksentekoa joudutaan noudattamaan. Se on sääntö yleisestikin, ei vain työmarkkinoilla, Eloranta toteaa

– Totta kai ollaan yhteyksiä pidetty. Ei tässä vaiheessa nyt ole tarpeen sen enempää arvioida aikataulua kuin sisältöäkään. Mietitään mitä on mahdollista tehdä, Eloranta kertoo.

Suomen Yrittäjät ja EK ovat tuoneet kiireen vilkkaa pöytään monia esityksiä, jotka pyrkivät yritysten kustannuksien vähentämiseen.

– Se on ymmärrettävää, työpaikkoja mekin haluamme turvata. Meidän huoli on myös palkansaajien toimeentulon turvaaminen, jos nopeasti työttömyys kasvaa ja työpaikkojen määrä vähenee, Eloranta painottaa.

Hän arvelee, että eri tessien kriisilausekkeista neuvotellaan pian eri tes-osapuolten välillä.

Niiden alojen, joilla ei vielä sopimuksia ole, on Elorannan arvion mukaan erittäin vaikea saada niitä tehtyä.

Elorannan mukaan tarvitaankin ratkaisuja, jotka katsovat jo nyt kriisin yli. Tämä taas vaatii sitoutumista myös työnantajan puolelta. Kun kriisi on ohi, täytyy katsoa, mikä yleinen linja kaiken kaikkiaan oli ja pyrkiä löytämään ratkaisut, etteivät alat, jotka jäävät nyt jalkoihin ajoituksen takia, kärsisi kohtuuttomasti.

Kysymykseen siitä, käyttävätkö EK ja SY jo poliittisesti tilannetta hyväksikin eli lataavat korona-asian hoitoon mukaan myös muita omia tavoitteitaan Eloranta pohtii, että varmaan ”sekä että”.

– Totta kai sinne on ladattu tosi koviakin asioita. Varmasti on niin, että kaikki ei ehkä ole ihan välttämättömiä näinkään vakavassa tilanteessa. Sen tarkemmin en halua eritellä. Kun päästään keskustelemaan, katsotaan mitä siitä syntyy.

Sitä, pitäisikö eläkevaroja käyttää kriisin hoidossa, Eloranta ei lähde kommentoimaan.

– Kaikki on tietysti läpikäytävä ja mietittävä. Mikä kokonaisuus on, sitä en lähde ennakoimaan, hän toteaa.

– Niihin kysymyksiin palataan, varmasti niistä keskustellaan, kommentoi puolestaan Jyri Häkämies.

Jarkko Eloranta toteaa vallitsevasta tilanteesta, ettei kenelläkään ole tällaisesta kokemusta. Työmarkkinavaikutukset jäävät nähtäväksi.

– Kukaan ei tiedä mihin tämä päättyy ja kuinka pitkä tästä tulee. Jos puhutaan kuukausista, ei varmaan ole mitään peruuttamatonta. Jos venyy pitkäksi, vaikutukset ovat todella suuria. Täällä hetkellä emme tiedä, kuinka kauan tämä täällä vieraanamme on.

Jyri Häkämies puhuu suurin piirtein samoilla sanoilla. Näkymä on niin epävarma, että kenenkään on hänen mukaansa mahdoton sanoa, mitä tästä seuraa.

– Uhka on suuri, sen mukaisesti pitää toimia ja tehdä kaikki mahdollinen jota työpaikat pystytään säilyttämään tavalla tai toisella. Se on selvä, että alamäki on jyrkkä ja kestosta emme tiedä. Kaikki uskovat kuitenkin että jossain vaiheessa käänne (parempaan) tapahtuu, Häkämies sanoo.