Vielä aamulla hän oli sanonut Yleisradion haastattelussa, että Suomi saattaa joutua harkitsemaan uudelleen Nato-jäsenyytensä edistämistä yhtä aikaa Ruotsin kanssa, jos Ruotsin hakemus tyssää pidemmäksi aikaa.

Tiedotustilaisuudessa aamupäivällä Haavisto kertoi käyneensä keskusteluja niin Ruotsin suuntaan kuin Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa ja painotus oli taas hyvin selvästi se, että Suomi ja Ruotsi menevät Natoon yhtäaikaa.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) kommentoi medialle eduskunnassa päivällä, että Nato-prosessiin ei tarvitse tehdä tällä hetkellä mitään muutoksia.

Kysyttäessä, sattuiko Haavistolle tänään lipsahdus, Häkkänen toteaa, että se oli ministeriltä varmaankin yksittäistä ääneenajattelua.

Häkkänen sanoo, ettei jaksa uskoa, että Haaviston lausunto aiheuttaisi vahinkoa Suomen ja Ruotsin suhteille.

– Meillä oli ruotsalaisia kansanedustajia kylässä täällä (valiokunnassa) aamupäivällä ja kaikki tulkitsivat myös niin, että tässä on varmaan vain yksittäisiä tulkintavirheitä otsikoista ja muista. Eli yhdessä mennään eteenpäin ja yhteinen tavoite on saada molemmat maat Natoon.

HÄKKÄNEN arvelee, että kesän Naton huippukokous on tällä hetkellä se, mihin luultavimmin realistisesti tähdätään ajateltaessa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

– Turkin vaalien alla on varmaan turha ehkä odottaa mitään suurempia ratkaisuja. Tässä käydään kuohuntaa nyt aika paljon näiden Ruotsin tapahtumien yhteydessä, mutta kyllä Turkki tietää, että jokaisessa avoimessa länsimaisessa yhteiskunnassa mielipiteen- ja sananvapaus tarkoittavat sitä, että on suuntaan ja toiseen kaikenlaisia mielenosoituksia. Ne eivät tarkoita sitä, että ne ovat valtion virallisia linjauksia tai ulostuloja. En usko, että tässä on tosiasioissa niin pahasti tulehtunut tilanne eli ratkaisun avaimet ovat edelleen olemassa.

– Pitää myös muistaa, että uskontoihin liittyviä kysymysmerkkejä lännen ja vaikkapa islamilaisen maailman välillä on ollut koko ajan. Ne on saatu ratkottua, istutaan vain pöytään ja asiat käydään läpi.

Lauantaina mielenosoituksessa Tukholmassa islamia vastustava tanskalainen äärioikeistopoliitikko poltti Koraanin Turkin suurlähetystön lähellä. Hiljattain kurdiaktivistit taasen roikottivat Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania esittävää nukkea kaupungintalon edessä niin ikään Tukholmassa.

Turkin presidentin- ja parlamenttivaalit järjestetään 14. toukokuuta. Nato pitää seuraavan huippukokouksensa Liettuan Vilnassa heinäkuussa.

KUN Häkkäseltä kysyy, pitääkö hän mahdollisena, että Turkki tai Unkari voisivat ratifioida erikseen joko Suomen tai Ruotsin hakemuksen, hän sanoo, että vaihtoehto, jossa joku muu päättää erottaa Suomen ja Ruotsin ei tule helposti kyseeseen.

– Natolla ja Suomella ja Ruotsilla on omat juridiset toimivaltuudet pitää tämä paketti kasassa niin kauan kuin haluamme, Häkkänen sanoo.

– Pitää muistaa, että Natolla on vielä viimekätinen oikeudellinen toimivaltuus pitää nämä hakemukset kulkemassa yhdessä. Eli ulkopuoliset eivät voi tulla tavallaan siihen sörkkimään, ellemme tee tietoisia ratkaisuja jossain vaiheessa.

Mitä tämä oikeudellinen toimivaltuus käytännössä tarkoittaa?

– Jos Suomi hyväksyy lain eduskunnassa ja presidentti vahvistaa sen, sen jälkeen presidentillä on vielä oikeus katsoa, missä vaiheessa me lähetämme asiakirjan Washingtoniin. Se voidaan yhteensovittaa Ruotsin kanssa. Toisaalta taas Natolla on vielä siellä päässä toimivaltuus katsoa, että asiakirjojen tallentaminen oikeasti aikataulutetaan käsi kädessä.

Sitten kun kaikki Nato-jäsenmaat ratifioivat jäsenyydet, Naton pääsihteeri kutsuu maat liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen. Suomessa eduskunnan on hyväksyttävä jäsenyys. Tasavallan presidentin allekirjoituksen jälkeen liittymiskirja toimitetaan Washingtoniin ja sen tallettamisesta vastaa Yhdysvaltain hallitus.

Uskotteko siis, että Nato ei talleta Ruotsin ja Suomen hakemuksia kuin yhtä aikaa?

– Meillä on ihan selvä vuoropuhelu Naton päämajan ja pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa siitä, että yhdessä viedään tällä hetkellä prosessia eteenpäin. Ei ole mitään muutosta ja se on tietoinen ratkaisu, jos nämä eriytetään. Se ratkaisu ei tule jostain ulkopuolelta tai edes Turkin suunnasta.

HÄKKÄNEN summaa, että tällä hetkellä Nato-prosessissa on selkeästä kolme osapuolta – Turkki, hakijamaat ja Naton 28 jäsenmaata, jotka ovat ratifioineet jo hakemukset.

– Nyt kyllä katseet alkavat vahvasti kääntymään siihen, että tämä saadaan ratkaistua joko Turkin tai hakijamaiden kanssa Vilnaan mennessä tai sen jälkeen tietysti aika lailla katseet kääntyvät siihen, mitä nämä 28 muuta jäsenmaata tekevät. Eli ratkaisuja on löydyttävä.

Häkkänen muistuttaa myös, että on pysyttävä kärsivällisenä.

– Näitä neuvotteluprosessejahan Naton sisällä on ollut pitkän aikaa, useita eri vuosikymmenten aikana. Ne on kaikki saatu hyvin ratkeamaan. Uskon, että näin käy nytkin, mutta kyllä paine kasautuu vähän 28 Nato-maan suuntaan. Nyt pitää kyetä saamaan ratkaisuja aikaiseksi.