– Lain perustelut ovat erittäin painavat. Muuttunut turvallisuusympäristö, liittyminen Natoon, ydinasesuojan merkitys korostuu koko ajan Euroopassa. Nämä muutokset on tehtävä Suomen lainsääntöön, Häkkänen sanoi medialle eduskunnassa.

Lausuntokierroksella saadut kommentit on Häkkäsen mukaan huomioitu ja niitä on otettu mukaan. Käytännössä ne ovat perustelujen laajentamista ja täydentämistä, mutta varsinaisia säännösmuutoksia ei ole tehty.

Ydinenergialaki etenee seuraavaksi valiokuntien käsittelyyn.

– Lähestulkoon kaikki kansanedustajat ovat jo osallistuneet tässä ensimmäisellä kierroksella näihin turvatilabriiffeihin, eli kaikille on jo tarjottu nämä erittäin vakavat ja painavat salaiset tiedot ydinasesuojan välttämättömyydestä.

HALLITUS toivoo Häkkäsen mukaan, että eduskunta käsittelee asian ripeästi, koska Natossa kehitetään tällä hetkellä kaikkia puolustuksen haaroja.

– Tällaisessa asiassa, jossa on nähty selvä tarve ja tätä pidetään välttämättömänä puolustuskyvyn maksimoinnille… tällaista asiaa ei kannata viivytellä Euroopan turvallisuustilanteesta johtuen.

– Ei ole mikään hätätilanne, mutta ettei eduskunnassa myöskään ruveta asiaa tahallaan jumittamaan. Se on toive, että valiokunnissa ei ruveta sotkemaan esimerkiksi vaikka kokoustekniikalla tällaista vakavaa puolustuskykyyn liittyvää asiaa, Häkkänen varoittaa.

Häkkäsen mukaan eduskunta päättää aikatauluistaan ja käsittely tehdään asiallisesti ja perusteellisesti. Eduskunta voi kuulla asiantuntijoita ja käydä keskustelua niin paljon, kuin halua on.

– Mutta jos on erimielisyys, se ratkaistaan tietysti tuolla salissa äänestämällä, ei kokousteknisellä veivaamisella, Häkkänen toisti.

SDP, vasemmistoliitto ja vihreät ovat vastustaneet hallituksen esitystä.

Häkkänen arvioi, että lakimuutoksesta äänestetään alkukesästä.

HÄKKÄNEN kommentoi eduskunnassa myös Suomen turvallisuuteen ja Ukrainan tukemiseen liittyviä kehysriihen päätöksiä. Panostukset puolustukseen ja turvallisuuteen ovat Häkkäsen mukaan merkittävät.

– Noin miljardi euroa kehyskauden neljän vuoden aikana lisärahoitusta maa-, meri- ja ilmapuolustuksen erilaisiin hankkeisiin, henkilöstöön, kertausharjoituksiin, yksittäisiin puolustusmateriaalihankkeisiin. Näillä saamme myös aikaistettua tiettyjä kriittisiä suorituskykytarpeita Suomen puolustamiseksi. Olen erittäin tyytyväinen tähän ratkaisuun, Häkkänen sanoi.

Ukrainan tukeen osoitetaan lisärahaa 300 miljoonaa tälle ja ensi vuodelle. Häkkäsen mukaan raha suunnataan lähtökohtaisesti tilauksiin suomalaisilta yrityksiltä. Tätä kautta Suomen puolustusteollisuus auttaa Ukrainaa, puolustusministeri kuvasi.

Ministeri on tyytyväinen myös sotilaallisen liikkuvuuden eli tie- ja rataverkkohankkeiden etenemisestä riihessä.

HÄKKÄSEN mukaan kehysriihessä saatiin neuvoteltua rahoitusta Suomen ja Ukrainan väliseen yhteistyöhön droonituotannossa. Yhteistyön aloittamisesta uutisoi tänään Helsingin Sanomat.

Häkkäsen mukaan nyt hankkeita voidaan aikaistaa.

Ministeriltä kysyttiin, voidaanko Suomessa aikanaan rakentaa drooneja Ukrainalle.

– Meillähän on tehty paljon erilaisia tuotteita tällä hetkellä, jotka annetaan Ukrainalle tueksi, ja myös erilaisia drooneihin liittyvää teknologiaa, tekniikkaa on jo nyt erilaisissa yhteistyömalleissa. Yksityiskohtia me emme näistä avaa. Sitä, että muodostuuko droonien osalta vielä enemmän yhteistyötä, kuten monella muullakin maalla, ei ole mitenkään poissuljettu.

MINISTERIN mukaan ensisijaisesti Suomi haluaa auttaa Ukrainaa, mutta ottaa Ukrainalta myös konkreettisia droonituotantoon liittyviä oppeja Suomen puolustukseen.

– Meillä on erittäin syvä kahdenvälinen yhteistyö Ukrainan asevoimien, puolustushallinnon kanssa. Me tiedämme hyvin tarkkaan, kuinka se droonisodankäynti siellä käytännössä tapahtuu. Mutta pitää muistaa, että myös muut maat – Israel, USA – ovat erittäin päteviä tässä droonipuolella. Ukraina on keskeinen toimija, mutta ei ainoa.