Uudet linjaukset asettavat painopisteen Euroopasta Tyynenmeren suuntaan ja korostavat Yhdysvaltain kotimaan turvallisuutta. Hyvää strategiassa on Häkkäsen mukaan se, että Yhdysvallat sanoo edelleen olevansa sitoutunut Natoon.

- He painottavat strategiassa liittolaisverkoston merkitystä heidän globaalille vallan- ja voimankäytölleen. Euroopan tulee kuitenkin ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan, hän sanoi.

Tuoreen puolustusstrategian mukaan päävastuu Korean niemimaan ja Euroopan puolustuksesta on liittolaismailla. Molempien osalta Yhdysvaltain antamaa tukea kuvaillaan kriittiseksi mutta aiempaa rajatummaksi.

- Puhetyylin taustalle katsoessa ne linjaukset ovat kuitenkin hyvin suunnitelmalliset ja rationaaliset.

- Nyt mennään neuvotteluteitse, mikä on hyvä, mutta tilanne on edelleen jännitteinen, Häkkänen sanoi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi tammikuun alussa ottaa Grönlannin haltuunsa vaikka voimakeinoin. Yhdysvaltain hyökkäyksen Grönlantiin on arvioitu tarkoittavan käytännössä länsimaiden puolustusyhteistyön ja Naton loppua.

Myöhemmin Trump perui puheensa voimakeinojen käytöstä.

Häkkänen ei ottanut Ylen haastattelussa kantaa kysymykseen siitä, mikä Suomen rooli olisi Naton pääsihteeri Mark Rutten ja presidentti Trumpin kaavaileman arktisen puolustuksen A7-ryhmässä.

Rutte ja Trump ovat suunnitelleet arktisille liittolaismaille eli niin kutsutuille A7 maille uusia velvollisuuksia arktisen alueen puolustamiseen. Yhdysvaltojen lisäksi A7-maihin kuuluvat Kanada, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska.

- Rutte ja Trump ovat keskustelleet tähän aihioita, ja nyt lähdetään liittolaisten kanssa puhumaan siitä, minkälaisia uhkakuvia arktisella alueella on. Tiedustelutietojen perusteella lähdetään sitten rakentamaan alueelle puolustusta, Häkkänen sanoi.