Halla-aho onnittelee vaimoaan: ”Syntyy synergiaa, kun omissa nurkissa on kaiken maailman dosentti”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Jussi Halla-aho ja Hilla Halla-aho perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä 11. kesäkuuta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho onnittelee Facebookissa vaimoaan, FT Hilla Halla-ahoa, joka on saanut dosentuurin.

– Minäpä onnittelen julkisesti rouvaani, jolle Helsingin yliopisto myönsi juuri dosentin arvonimen! Syntyy synergiaa, kun omissa nurkissa on kaiken maailman dosentti, jolta voi pyytää lausuntoja, Halla-aho päivittää humoristisesti.

Hilla Halla-aho on filosofian tohtori ja latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden tuntija. Hän on toiminut tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa 2011–2014.

Jussi Halla-aho viittaa ”kaiken maailman dosentilla” pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kohulausuntoon vuodelta 2015.

Heikosta taloudesta puhunut Sipilä sanoi tuolloin, että Suomessa on ihan liikaa niitä, jotka kertovat, mitä nyt tässä tilanteessa ei saa tehdä.

– Löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä, Sipilä sanoi joulukuussa 2015.

Keskustelua aiheesta

OL: Professori suomii hallituksen jättihanketta – ”Levällään kuin varpusparvi”

Kuva: Lehtikuva

Helsingin yliopiston terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon professori emeritus Martti Kekomäki jatkaa Sipilän hallituksen sote-pyrkimysten ankaraa kritiikkiä. Kekomäki toteaa Oulu-lehdelle kustannusten räjähtävän käsiin myös Suomessa Tukholman kokeilun tavoin.

Perusterveydenhuoltoon tuotava kilpailu voi Kekomäen mukaan poistaa jonona ja vähentää yksittäiskustannuksia, mutta samalla kokonaiskustannukset kasvavat huimasti.

– Jono siir­tyy ter­veys­kes­kuk­sen ovel­ta sai­raa­lan ovel­le. Se teki Tuk­hol­mas­sa puo­li­tois­ta mil­jar­dia kruu­nua yh­te­nä ai­no­a­na vuon­na, min­kä oli­si voi­nut etu­kä­teen­kin ar­va­ta, et­tä näin­hän täs­sä käy, Kekomäki sanoo Oulu-lehdelle.

Hän oli itsekin kuultavan sote-uudistusta valmisteltaessa mutta ei ole lopputulokseen tyytyväinen.

– Isoin on­gel­ma la­ki­luon­nok­ses­sa ei ole se, et­tä seit­se­män­tois­ta hen­gen asi­an­tun­ti­ja­ryh­mä ei oli­si saa­nut kah­via ja tort­tua, vaan se, et­tä mei­tä ei ku­kaan kuun­te­le.

”Kaik­ki tie­tä­vät, et­tä minä olen pi­ki­mus­ta por­va­ri.”

Kekomäki ei vastusta kokoomuksen lempilasta, asiakkaan va­lin­nan­va­paut­ta, mutta se tulisi to­teut­taa hä­nen mie­les­tään suu­ri­na ko­ko­nai­suuk­si­na.

– Kaik­ki tie­tä­vät, et­tä minä olen pi­ki­mus­ta por­va­ri. Jos ha­lu­taan va­lin­nan­va­paut­ta, niin se täy­tyy teh­dä eh­jien, sym­met­ris­ten poo­lien vä­lil­lä.

– On ol­ta­va kym­me­nien­tu­han­sien ih­mi­sien poo­le­ja, jois­sa on sama koos­tu­mus: rik­kai­ta ja köy­hiä, työs­sä ole­via ja työt­tö­miä, juop­po­ja ja mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sia. Sen jäl­keen ih­mi­nen voi va­li­ta näi­den poo­lien vä­lil­lä. Jos jo­not­ta­mi­nen kyl­läs­tyt­tää, hän me­nee sin­ne, mis­sä ei ole jo­noa ja vie ra­hat mu­ka­naan. Tämä on se pe­ru­si­dea.

Hän kuvaa nykyistä mal­lia le­väl­lään ole­vak­si var­pus­par­vek­si.

– Mil­tä näyt­täi­si sel­lai­nen jal­ka­pal­lo­jouk­kue, jos­sa puo­lus­ta­jat sai­si­vat sitä enem­män ra­haa, mitä vä­hem­män he kos­ke­vat pal­loon ja hyök­kää­jät sai­si­vat kuu­kau­si­palk­kaa, hän kysyy.

Keskustelua aiheesta

Kaupan alan neuvottelut jatkuvat maanantaina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kaupan alan työehtoneuvottelut jatkuvat maanantaina, kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAM. Neuvottelut katkesivat viime viikon perjantaina.

PAM ja työantajia edustava Kaupan liitto ovat pitäneet yhteyttä neuvottelujen katkeamisesta huolimatta.

– Olemme käyneet hyvässä hengessä keskusteluja työnantajaliiton kanssa, vaikka emme ole viikkoon käyneet varsinaisia neuvotteluja. Tavoitteenamme on löytää neuvotteluteitse ratkaisu, ja siksi on hyvä, että tapaamme maanantaina, kertoo PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

PAMin mukaan neuvottelut olivat jo edenneet loppusuoralle, mutta rahaan liittyvät asiat tulivat esteeksi.

– Haemme ratkaisua, jolla kaupan työntekijät saavat asialliset palkankorotukset tilanteessa, jossa talous kasvaa ja yritykset menestyvät pääsääntöisesti hyvin, Selin sanoo.

Keskustelua aiheesta

Vihreiden kansanedustaja vaatii, että kokoomus kommentoi Suvi Lindéniin liittyvää tapausta: ”Olisi yleisen edun mukaista”

Kuva: Lehtikuva

Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olli-Poika Parviainen katsoo tarpeelliseksi, että kokoomus ottaa julkisesti kantaa kokoomuksen entisen ministerin Suvi Lindénin toimien ympärillä käytyyn keskusteluun.

Parviainen kirjoittaa Twitter-tilillään.

”Olisi yleisen edun mukaista että myös kokoomus ottaisi Suvi Lindéniin liittyvään asiaan kantaa: kyseessä on kokoomuslainen ex-ministeri, joka matkusti kokoomuksen ehdokkaana olleen henkilön kanssa Ugandaan, jatkon tiedämme. Miten puolue näkee asian?”

Parviainen kirjoittaa, että kokoomus on yksi suurimmista puolueista. Hänen mukaansa puolueiden ja puoluejohtajien kantaa on kysytty vähemmästäkin.

”Jos Lindenillä ei ole enää mitään tekemistä kokoomuksen kanssa niin sekin hyvä tehdä selväksi väärinkäsitysten ja leimojen välttämiseksi. Kommentoinnin ei tarvitse olla syyllistävä tai syyllistyvä.”

Kokoomuksesta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen on sanonut odottavansa, että hallitus käy pelisääntökeskustelun siitä, minkälaista vienninedistämistyötä entiset ministerit voivat tehdä.

Lindén kertoo olleensa edistämässä maassa tietoyhteiskunta-asioita. Hänen seurassaan oli epäselvissä olosuhteissa kuollut suomalainen liikemies, joka markkinoi Ugandassa Patrian tuotteita.

SDP suhtautuu myönteisesti EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen ja näkee, että Suomi hyötyy sen syventämisestä

Kuva: Thinkstock

SDP:n mukaan sekä pohjoismainen että EU-yhteistyö, Naton kumppanuus ja kahdenvälinen yhteistyö tukevat ja täydentävät omaa puolustustamme. SDP suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämiseen.

SDP:n puoluehallituksen mukaan on mietittävä, mitä Suomi painottaa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössään. Hankkeissa mukana oleminen arvioidaan tapauskohtaisesti. Hyödyt, mahdolliset huolenaiheet ja erityisesti rahalliset vaikutukset punnitaan tarkasti.

”Lissabonin sopimukseen perustuva pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) on uusi elementti EU:n puolustusyhteistyössä. SDP näkee, että PRY vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä ja voi parhaimmillaan tuoda lisäarvoa Suomelle, kuten osaamista ja kustannustehokkuutta. Materiaalihankkeiden hyödyntäminen, siviilikriisinhallinnan kehittäminen, teollinen yhteistyö ja tutkimushankkeiden rahoitus ovat kaikki Suomen kannalta myönteisiä ja tavoittelemisen arvoisia.”

SDP:n puoluehallituksen mielestä yhteistyön tulee palvella Suomen oman puolustuksen tarpeita. Konkreettisten hankkeiden on oltava riittävän isoja, jolloin niiden toteuttaminen eurooppalaisen yhteistyön kautta tuo lisäarvoa.

”PRY käynnistyi 25 unionimaan voimin. Puolustusyhteistyön ei pidä luoda uusia jakolinjoja EU:n sisällä, mutta PRY:ssä on mahdollista edetä myös pienemmissä ryhmissä, silloin kun se on jonkin hankkeen kohdalla luontevaa. Nyt käynnistetty yhteistyö ei merkitse EU-armeijan luomista tai komentovallan luovuttamista kansallisen päätäntävallan ulkopuolelle. Suomi on jatkossakin vastuussa oman alueensa puolustamisesta viime kädessä itse.”

Huomionarvoista on SDP:n mukaan, että puolustus tuodaan nyt ensimmäistä kertaa osaksi EU:n budjettia.

”Suomen puolustusbudjetti on viime vuosina ollut tiukka, vaikka sitä on turvallisuustilanteen muutoksesta johtuen tilapäisesti nostettu. Puolustusvoimien isot strategiset hankkeet tulevat lähivuosina rasittamaan kansantalouttamme huomattavasti. On varmistettava, että EU-puolustusyhteistyö ei heikennä eduskunnan budjettivaltaa.”

EU:hun kohdistuu SDP:n puoluehallituksen mukaan voimakkaasti odotuksia, että se vahvistaisi rooliaan globaaleissa kysymyksissä ja kriisinhallinnassa sekä lisäisi vastuuta omasta puolustuksestaan.

”EU:n keinovalikoima ei rajoitu sotilaallisiin kykyihin, minkä vuoksi se on luonteva toimija ja kumppani monessa kehityspolitiikkaa ja diplomatiaa vaativassa kysymyksessä. Samalla kun PRY:tä kehitetään uutena instrumenttina, on olemassa olevien yhteensopivuutta parannettava ja esimerkiksi taisteluosastojen taakanjako uudistettava. On taloudellisesti viisasta, että suorituskykyjä pyritään saamaan joko edullisemmin tai suorituskykyisemmin – parhaassa tapauksessa sekä-että.”

SDP:n lähtökohta on, että EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittiset kehittämisratkaisut tehdään kansallisesti mahdollisimman laajalla yhteistyöllä.

”Tämä edellyttää sitä, että eduskuntaa informoidaan hyvissä ajoin ja että eduskunnalla on mahdollisuus ilmaista asiallisen harkinnan jälkeen oma kantansa esimerkiksi pysyvän rakenteellisen yhteistyön hankkeisiin.”

SDP ei voi hyväksyä, että hallitus tuo merkittäviä eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan ratkaisuja kiirehtimismenettelyllä eduskuntaan.

”Hallituksella on velvollisuus toimittaa koko ajan tietoa EU-asioiden valmistelusta, myös ja nimenomaan silloin kun lopullista kantaa ei ole EU:ssa eikä Suomessa vielä muodostettu. Aikaa esimerkiksi PRY-kannan huolelliseen valmisteluun olisi ollut jo pitempään. SDP peräänkuuluttaa hallituksen tahtoa ja vaatii, että eduskunta on mukana Suomen Eurooppa-politiikan valmistelussa perustuslain edellyttämällä tavalla.”

Keskustelua aiheesta

SDP:n Tuppurainen varoittaa Suomen hallitusta vaitonaisuudesta: ”Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jotkin maat menettäisivät oman komissaarinsa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

SDP:n kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen on huolestunut hallituksen hiljaisuudesta keskusteluissa Euroopan unionin kehittämisestä.

Tuppurainen pitää vahingollisena hallituksen passiivisuutta osallistua unionin tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Hän muistuttaa, että juuri nyt unionissa on pöydällä monia myös Suomelle erittäin tärkeitä kysymyksiä.

Ote Suomen komissaarin salkusta ei kirpoa, kun hallitus osallistuu aktiivisesti keskusteluihin näistä ratkaisuista.

”EU:n jäsenmaiden johtajat kokoontuvat perjantaina epäviralliseen huippukokoukseen keskustelemaan unionin kehityksestä. Esiin nousevat avaukset unionin institutionaalisista kysymyksistä. Yksi ajankohtaisista ehdotuksista on Ranskan presidentti Macronin avaus komission kokoonpanon pienentämisestä 15 komissaariin. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jotkin maat menettäisivät oman komissaarinsa. Ote Suomen komissaarin salkusta ei kirpoa, kun hallitus osallistuu aktiivisesti keskusteluihin näistä ratkaisuista, Tuppurainen painottaa tiedotteessaan.

Tuppurainen muistuttaa, että ilman aktiivista osallistumista unionin kehittämisestä käytäviin keskusteluihin Suomen näkökulmat eivät tule kuulluiksi. Hyvissä ajoin toimimalla voidaan hakea laajempaa tukea Suomen tavoitteille. Tuppurainen uskoo, että Suomen ajatukset saavat vastakaikua myös muilta jäsenvaltioilta.

Tuppurainen kiirehtii hallitusta ottamaan myös opposition mukaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmavalmisteluihin. Komission on määrä antaa kuluvan vuoden toukokuussa esityksensä monivuotisesta rahoituskehyksestä. Nyt on varauduttava siihen, että neuvotteluja voidaan käydä vielä Suomen puheenjohtajuuskaudellakin, jota edeltävät keväällä järjestettävät eduskuntavaalit.

Hallituksen keskeisten ministerien avaukset rahoituskehyksestä ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia.

─ Neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä voivat olla auki vielä uuden hallituksen aloittaessa. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että Suomella on hyvissä ajoin yhteisesti määritellyt tavoitteet EU-budjetista tulevalle rahoituskehyskaudelle. Tällä hetkellä ei ole täysin selvää, mikä on Suomen linja rahoituskehysneuvotteluihin. Hallituksen keskeisten ministerien avaukset rahoituskehyksestä ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia, Tuppurainen jatkaa.

Tuppurainen korostaa, että rahoituskehysneuvottelujen suhteen on hyvä seurata Saksan tilannetta. Saksassa hallitusneuvottelutulos on vielä epävarma, mutta mikäli uusi hallitus lähtee toteuttamaan hallitussopimusta, merkitsisi se EU-budjetin kasvattamista, eikä Suomi voi asiaa suorilta käsin sivuuttaa.

─ Hallituksen on pystyttävä turvaamaan rahoituskehysneuvotteluissa Suomen harvaan asutuille alueille tärkeä EU:n rakennerahastosta saatava rahoitustuki, joka on esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille merkittävä osa tutkimus- ja kehitysrahoitusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta