– Hallituspuolueiden kannattaisi keskenään sopia, että viimeinen kuukausi eli käytännössä maaliskuu voitaisiin omistaa selkeästi vaalityölle rutiinit hoitaen tietenkin. Mutta mentäisiin niin lähelle vaaleja kuin vain mahdollista, Kääriäinen kommentoi Demokraatille.

Kääriäisen mukaan hallitus tarvitsee kuitenkin loppuun saakka valmiutta isoihinkin päätöksiin, jos sellaisia sattuisi tulemaan vastaan.

– Liian aikainen vaalipaini ei ole millekään hallituspuolueelle, riippumatta mikä syy on, edullista. Varsinkin tässä tilanteessa, missä nyt ollaan. Eletään erittäin vaikeita ja arvaamattomia aikoja. Syitä ei tarvitse luetella, ne ovat niin ilmiselviä. Kyllä maassa täytyy olla toimintakykyinen hallitus ja niin vakaa meno kuin suinkin politiikassa on mahdollista.

– Kaksien edellisten eduskuntavaalien alla hallituspuolueet ovat tehneet omalta kannaltaan selviä virheitä. Puhun jopa mahalaskusta. Vuoden 2015 vaalien alla Stubbin hallituksessa jouduttiin menemään niin mutkalle, että hallituspuolueiden edustajat äänestivät hallituksen esityksiä vastaan. Silloin tehdään suuria virheitä ja kansalaisille se näyttäytyy politiikan nurjana puolena.

Kääriäisen mukaan lähes samanlainen kuperkeikka tapahtui 2019.

– Sipilän hallitus erosi tai pääministeri pyysi eroa sote-tilanteen vuoksi. Kävi niin, että pääministeripuolue sai takkiinsa historiallisen raa’alla tavalla.

Kääriäinen tulkitseekin, että irtopisteiden hakemisella ja suoranaisella riitelyllä ei napata pisteitä oman puolueen pussiin.

MARININ hallituksen tilanteesta Kääriäinen sanoo, että erimielisyyksien taustalla on varsinaisia asioitakin, mutta myös muuta.

– Siihen heijastuu myös vaaliasetelma ja galluppienkin tulokset keskustan osalta erityisesti.

Kääriäinen istui itse kauppa- ja teollisuusministerinä aikoinaan paljon parjatussa Ahon hallituksessa 1993-95. Hän muistelee, ettei hallituskauden loppu ollut kuitenkaan dramaattinen.

– Ahon hallituksen sisällä keskusteltiin epävirallisesti siitä, että mentäisiin niin pitkälle kuin vain suinkin mahdollista tehden ihan oikeaa hallituspolitiikkaa. Että vältettäisiin vaalitempoilua liian aikaisin. Kun muistelen eri hallitusten loppukausia, en muista että 4-5 kuukautta ennen vaaleja olisi tällainen tilanne.

Kääriäinen sanoo edelleen, että Marinin hallituksessa on kyse viime kädessä SDP:n ja keskustan muodostamasta akselista ja sen sisäisestä luottamuksesta.

– Kun se pelaa, hallitus on päässyt yhteisymmärrykseen ja saavuttanut myös tuloksia. Perussääntö on ollut voimassa, on ollut kähinöitä, mutta se on toiminut, muun muassa ennallistamisasetuksessa.

Kääriäinen näkee, että synkät gallup-luvut ovat hermostuttaneet keskustaa.

– Olen puhdas tarkkailija ja katson aikamoisen etäisyyden päästä tätä meininkiä, mutta osaan kyllä kuvitella, että hiljakseen alaspäin vaappuvat gallupit totta kai hermostuttavat, varsinkin kentällä vaalityötä aloittelevia kansanedustajaehdokkaita ja istuvia kansanedustajia.

Kääriäinen näkee myös oman roolinsa sosiaalisella medialla, jota ei takavuosina ollut tässä muodossa.

– Kyllä se mitä siellä kirjoitetaan ja väitetään hermostuttaa lisää ehdottomasti. Ei siitä pääse mihinkään. Kansanedustajien kannattaisi olla melkein lukematta sosiaalista mediaa.

VIIMEISEN kymmenen vuoden aikana hallitukset ovat ehkä siis alkaneet riidellä ainakin aiempaa julkisemmin. Mitä tämä tietää tulevaisuuden varalta? Toimiiko suomalainen malli useiden puolueiden enemmistöhallituksista myös tässä ja tulevassa ajassa?

– Vähemmistöhallitusvaihtoehtoa on väläytetty, yliasiamies Jyrki Katainen Sitrasta taisi tällaista väläyttää, siihen ei minusta pidä pyrkiä ja siihen joudutaan. Kun ajatellaan Suomen lähihistoriaa 1980-luvulta saakka, se on aika todistusvoimainen jakso. Kyllä enemmistöhallitukset ovat saaneet paljon aikaan ja ovat tuoneet joka tapauksessa vakautta ja nimenomaan enemmistöhallitukset, jotka ylittävät poliittisen keskiviivan. Niillä on oma arvonsa jatkossakin.

Kääriäisen mukaan ”kähinöinti” on sittenkin pienempää kuin hyöty, joka monesta puolueesta koostuva toimiva enemmistöhallitus tarjoaa.

Tästä huolimatta erilaisia vakaviakin ongelmia on tullut vastaan viimeisen 10 vuoden aikana kaikenlaisilla kokoonpanoilla.

– Pidän suomalaisen demokratian arvokkaana piirteenä sitä, että meillä on monenlaisia vaihtoehtoja olemassa. Niin tälläkin kertaa, Kääriäinen katsoo ensi kevääseen.

Myös SDP ja keskusta voivat jatkaa samassakin hallituksessa.

– Ei sitä pidä poissulkea. Hetkellisten kiistojen yli pitää päästä. Se on yksi vaihtoehto, mutta on varmasti muitakin.