”Hallituksen esityksessä järjestelmävirhe” – Skinnarin mukaan poikkeuksellinen yhtiöittämisvimma sai nyt suitset

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Ville Skinnari.

Perustuslakivaliokunnan lausunto maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamisesta on valmistunut.

– Hallituksen esityksessä on järjestelmävirhe, sanoo kansanedustaja Ville Skinnari. Hän on SDP:n varapuheenjohtaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen.

Skinnarin mukaan valiokunta teki vain normaalia työtään:

– Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on ollut – kuten aina – tulkita annettua hallituksen esitystä ja tässä tapauksessa erittäin laajaa lakiesitystä suhteessa valtiosääntöoikeuteen. Valiokunta teki omaa työtään, kuten sen pitääkin. Ilman hallitus–oppositio -asetelmaa tai ulkopuolista painostusta.

– Ehdotettuun lainsäädäntöön sisältyi lyhyesti sanottuna rakenteellinen järjestelmävirhe, joka pitää korjata. Avainkysymykseksi nousi perustuslaillisessa tarkastelussa riittävien sosiaali – ja terveyspalveluiden turvaaminen: Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali – ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Yhtiöittäminen ei sinänsä ole perustuslainvastaista, mutta sen seuraukset ja vaikutukset olisivat sitä olleet.

Alueelliset erot olisivat Skinnarin mukaan kasvaneet.

– Oleellista ei ole vertailu nykytilaan, vaan hallituksen esityksen tosiasialliset vaikutukset. Hallituksen esittämässä mallissa alueelliset erot todennäköisesti tulisivat kasvamaan eikä pienenemään nykymalliin verrattuna.

Yhtiöitettyyn palvelutuotantoon liittyy merkittäviä riskejä.

Valiokunta piti välttämättömänä poistaa sosiaali – terveyspalveluita koskevan yhtiöittämisvelvollisuutta koskevan sääntelyn perusoikeuksien vaarantumiseen liittyvistä syistä.

– Suomen olosuhteisiin huonosti sopiva ja yksityiskohdissaan keskeneräinen valinnanvapausmalli olisi voinut heikentää väestöryhmien välistä yhdenvertaisuutta ja vaikeuttaa sosiaali – terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja sitä kautta myös kustannusten hillitsemistä. Yhtiöittämisvelvollisuuden poistamisesta seuraa merkittäviä muutoksia valinnanvapauslakiesitykseen.

– Palveluiden tuotantokiellosta johtuen maakunnilla ei olisi ollut välitöntä henkilöstö – ja muita voimavaroja paikata puuttuvaa palvelutuotantoa markkinapuutetilanteessa. Maakunnat ovat esitetyssä mallissa käytännössä valtion rahoituksen armoilla ja siksi niiden kyky reagoida markkinapuutetilanteeseen on rajallinen. Oma tuotanto pitää siksi sallia maakunnille.

EU-oikeuden tulkinta tarkentui.

Yhtiöittämiselle olisi Skinnarin mukaan ollut myös vaihtoehtoja.

– Se oli poliittinen valinta. Asiantuntijakuulemisissa tuli selväksi, että EU ei sitä olisi vaatinut. Julkisyhteisön lakisääteiselle sosiaali – ja terveyspalveluiden tarjoamisvelvollisuudelle tai ns. solidaarisuusperiaateelle ei annettu merkitystä hallituksen esityksessä. Valiokunnan selvityksen mukaan hallituksen esittämä tulkinta EU-oikeuden merkityksestä yhtiöittämisvelvollisuuden perustana valitussa valinnanvapausmallissa ei kuitenkaan ollut välttämättä perusteltu.

– Hallituksen esityksen mukaisen yhtiöittämismallin toteuttaminen olisi saattanut merkitä kansallisen päätösvallan oleellista kaventumista ja useita oikeusriitoja yksityisten terveyspalvelutuottajien riitauttaessa sellaiset lakimuutokset, jotka heikentäisivät heidän oikeuksia ja taloudellisia intressejä. Hyppy EU:n kilpailuoikeuden soveltamisalaan jäi nyt ottamatta ja hyvä niin. Se on Suomen etu.

Valtioneuvoston on jatkossa huolehdittava erityisen tarkasta lakiehdotusten EU-oikeudellisesta arviosta tarvittaessa yhdessä EU:n viranomaisten kanssa.

Näiden kahden esitetyn kokonaisuuden (maakuntauudistus ja valinnanvapaus) kohtalonyhteys on meille epäselvä.

Hallituksen valinnanvapausesityksen valmistelu osoitetaan valiokunnan lasunnossa valtioneuvoston tehtäväksi ottaen huomioon perustuslain lainsäädäntömenettelyä koskevat säännökset, hyvän lainsäädännön periaatteet ja lainsäädäntökokonaisuuden laajakantoisuuden.

Valiokunta voi ottaa kantaa uuden esityksen vaikutuksiin perustuslain vasta sitten kun uusi esitys on eduskunnassa. Sen aikataulu on aikaisintaan ensi syksyllä.

– Yhteenvetona voi sanoa, että suomalainen ja eurooppalaisesti varsin poikkeuksellinen yhtiöittämisvimma sai nyt suitset, toteaa SDP:n Skinnari.

– Mitä lainsäädännön uuteen valmisteluun tulee, niin näiden kahden esitetyn kokonaisuuden (maakuntauudistus ja valinnanvapaus) kohtalonyhteys on meille epäselvä. Pallo tässäkin asiassa on nyt hallituksella, hän päättää.

Ylen kysely: Alkoholilaista tulee jännitysnäytelmä – nelosoluen kauppamyynti repii ryhmiä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustajat äänestävät alkoholilakipaketista marraskuussa. Ylen kyselyn perusteella eduskunnassa on odotettavissa jännitysnäytelmä.

Puolet sen tavoittamasta 128 kansanedustajasta kannattaa nelosoluitten ja muiden vahvempien alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltamoille, joka kuuluu kiistanalaisimpiin lain ehdotuksiin.

Nykyään ruokakaupoista saa korkeintaan 4,7 prosentin vahvuisia alkoholijuomia, hallitus olisi nostamassa rajaa 5,5 prosenttiin.

Hallituspuolueet ovat antaneet Ylen mukaan edustajilleen vapauden äänestää asiassa omantuntonsa mukaan, joten opposition yhtenäinen vastustus voisi kaataa alkuperäisen esityksen.

Ylen kyselyyn vastanneista 128 edustajasta 53 kannattaa hallituksen esitystä nykyistä vahvempien juomien tuomisesta kauppoihin, 47 vastustaa ja 28 ei vielä halua tai osaa määritellä kantaansa.

Eduskuntaryhmien yhtenäisyys vaihtelee suuresti kyselyssä. Kokoomukselta, SDP:ltä, sinisiltä, vihreiltä ja kristillisdemokraateilta löytyvät yhtenäisimmät eduskuntaryhmät.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokoomuslaiset (vastanneita 24), siniset (10) ja perussuomalaiset (14) kannattavat nykyistä vahvempien juomien tuomista ruokakauppoihin. SDP:ssä (18), vihreissä (10) ja kristillisdemokraateissa (5) muutoksen vastustus on suurinta.

Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja.

Kyselyyn vastanneista 18 demarista 14 vastustaa esitystä, kaksi on epävarmoja kannastaan ja kaksi antoi tukensa esitykselle. Yksi muutoksen vastustajista on demarikansanedustaja Joona Räsänen.

– On tutkittu, että kun alkoholin saatavuutta lisätään, niin se lisää myös kulutusta. Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja. Kun haitat kasvavat, niin se lisää kustannuksia, hän perustelee Ylellä.

Räsänen viittaa asiantuntija-arvioihin, joiden mukaan ehdotus lisäisi sekä sosiaali- ja terveys- että poliisimenoja kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. Demareiden lähes yhtenäisen vastustuksen ehdotukselle Räsänen arvioi johtuvan asiantuntijalausunnoista.

– Pitkin matkaa sosialidemokraatit ovat sanoneet, että tässä kannattaisi ottaa asiantuntijoiden neuvot huomioon. Ja sitä hallitus ei ole nyt tehnyt.

Demarit käyvät valiokuntakäsittelyn jälkeen keskenään alkoholilain uudistusta läpi.

”Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa palvelut” – SDP:n Rinne vetoaa vakavasti Sipilään

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on lukenut tarkkaan hallituksen esityksen sote-uudistuksen valinnanvapaudesta.

– Valinnanvapaus on kaunis sana, mutta hallitus peittää sen alle todella karmean tulevaisuuden, hän varoittaa Facebookissa.

Rinne pelkää, että ”uudistus” tulee johtamaan siihen, että veronmaksajat saavat entistä paljon kalliimman järjestelmän. Lisäksi asiakasmaksut nousevat merkittävästi ja ihmisten saamat palvelut vähenevät pitkällä aikavälillä, kun palvelut pirstaloituvat.

Rinne on erityisen pöyristynyt, että jopa neuvolat pistetään markkinoille tuottamaan voittoa yrityksille.

– Meidän maksamamme verot pitää käyttää tehokkaasti tuottamaan ihmisille laadukkaita ja saatavissa olevia palveluita. Emme me veroja maksa siksi, että jotkut niillä rikastuvat.

SDP:n puheenjohtaja muistuttaa perusasioista: Ihmisten pitää päästä lääkäriin ja ikäihmisillä on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoivaan.

– Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa ihmisille tärkeät palvelut. Pääministeri Sipilä, älkää alistuko kokoomuksen tahtoon, Rinne vetoaa Juha Sipilään (kesk.).

 

”Ei osata mitään, opiskelijat jätetään oman onnensa nojaan” – amis-koulutuksesta annettu yksipuolinen kuva

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Ammatillisesta koulutuksesta on luotu liian yksipuolinen kuva, kuusi järjestöä harmittelee. Ne myös kritisoivat mediaa siitä, että se keskittyy enimmäkseen yksittäisiin epäonnistumisiin.

– Ammatillinen koulutus uudistuu. Muutos on mittava, ja huolenaiheita riittää. Etenkin, kun samaan aikaan oppilaitokset ovat myös suurten rahoitusleikkausten kohteena.

– Väitteet siitä, että ammatillisessa koulutuksessa ei tarvitse osata mitään tai että opiskelijat jätetään oman onnensa nojaan, eivät pidä paikkaansa, Sivistystyönantajat, Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amke, Suomen yrittäjät, Suomen ammattiin opiskelevien Liitto Sakki ja Suomen opiskelija-Allianssi Osku painottavat.

Niiden mielestä koulutusvalintoja tekevien nuorten, aikuisten ja ammatillista osaamista tarvitsevien yritysten kannalta on tärkeää tuoda esiin muitakin näkökulmia.

– Yritykset ja elinkeinoelämä ovat osallistuneet pitkäjänteisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, muun muassa osaamisen arviointiin, tutkintojen kehittämiseen ja ammatillisen koulutuksen uudistamiseen.

Ammatillisen koulutuksen ongelmia ei pidä sivuuttaa, mutta…

Amisbarometrin (2015) mukaan taas 80 prosenttia opiskelijoista pitää opiskelusta ammatillisessa oppilaitoksessa ja 75 prosenttia pitää opetusta enimmäkseen hyvänä. Heillä oli selkeä suunnitelma kohti työelämää. Suomalaiset nuoret ovat myös vuodesta toiseen kärkisijoilla kansainvälisissä ammattitaitokisoissa.

– Ammatillisen koulutuksen ongelmia ei pidä sivuuttaa, mutta julkisessa keskustelussa on myös muistettava, että oppilaitokset kehittävät jatkuvasti ratkaisuja. Esimerkkinä voidaan mainita erilaiset toimintamallit, joiden avulla enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät, järjestöt muistuttavat.

Keskustelussa on jäänyt sivuraiteille järjestöjen mielestä myös se tosiasia, että kaksi kolmasosaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Joka vuosi kymmenet tuhannet työntekijät, työttömät ja yrittäjät pitävät yllä osaamistaan koulutuksen avulla.

– Työelämä tarvitsee osaavaa työvoimaa ja opiskelijat osaamista, joka mahdollistaa työllistymisen. Ammatillisen koulutuksen laatu, arvostus ja vetovoima eivät parane sillä, että koulutusta koskevasta uutisoinnista puuttuu faktojen toinen puoli, järjestöt korostavat.

Väyrynen syyttää Niinistöä lähes kaikesta: ”Maamme itsenäisyys on vakavasti uhattuna”

Kuva: LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO

Europarlamentaarikko, Suomen presidentiksi halajava Paavo Väyrynen harmittelee, että hänen viime viikolla julkaisemansa kirja jäi ”harmillisesti muun julkisuuden varjoon”. Suomen linja 2017 kertoo Sauli Niinistön (kuvassa) toiminnasta tasavallan presidenttinä.

– Jokaisen Suomen tulevaisuudesta vastuuta kantavan olisi hyvä siihen perehtyä, Väyrynen kehottaa Uuden Suomen puheenvuorossaan.

Kirja osoittaa Väyrysen mukaan , että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnan keskellä maamme itsenäisyys ja puolueettomuus ovat vakavasti uhattuina.

– Pahinta on, että Sauli Niinistön johdolla Suomea on viety liittoutumispolitiikan tielle.

Hän arvioi, että Sauli Niinistö on toiminut kuuden vuoden takaisten vaalilupaustensa mukaisesti: ”EU:n yhteistä puolustusta pyritään kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista ja jos tätä kautta ei päästä riittävän pitkälle, liitytään Natoon. Niinistö on antanut vahvan tuen jopa EU:n yhteisen armeijan muodostamiselle”.

Väyrynen näkee Niinistön toimissa salavihkaisuutta:

– Niinistö näyttää edistävän Suomen sotilaallista liittoutumista samaan tapaan kuin hän on ajanut maamme jäsenyyttä euroalueessa – hivuttamalla ja todelliset tarkoitusperät kätkien.

Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Hän ihmettelee Niinistön toimia myös valtiovarainministerinä vuonna 1997.

– Päätös liittymisestä euroalueeseen tehtiin perustuslain vastaisesti. Asiasta ei järjestetty kansanäänestystä, eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto. Ruotsissa ja Tanskassa kansanäänestys järjestettiin, ja molemmissa maissa jäsenyys tuli hylätyksi. Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Väyrynen näkee myös ilmeisenä, että istuva presidentti puuttui viime kesäkuussa hallituspolitiikkaan ensi sijassa edistääkseen Suomen mukanaoloa, kun euroaluetta ryhdytään viemään yhteisvastuullisen liittovaltion suuntaan.

– Tukemalla kokoomuksen pyrkimyksiä syrjäyttää Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset hallituspolitiikasta Niinistö avasi tietä Suomen taloudellisen ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyyden kaventamiselle.

Väyrynen pistää Niinistön ”mieskohtaiselle vastuulle” sen, että Suomi ei syksyllä 2015 palauttanut Itävallan ja Saksan tapaan osittaisia rajatarkastuksia.

– Vastikään muut Pohjoismaat jatkoivat jälleen tarkastuksiaan. Suomi ei ole palauttanut niitä vieläkään. Viime vuonnakin Suomeen tuli yli 6000 uutta turvapaikanhakijaa. Vielä viime kesänä Sauli Niinistö vastusti ”rajojen sulkemista”, Paavo Väyrynen kirjoittaa puheenvuorossaan.

”Oikeuslaitos pätevä päättämään” – KSML: Haavisto luopuisi presidentin oikeudesta armahtaa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Vihreiden presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston mielestä tasavallan presidentin armahdusoikeus on vanha jäänne, josta voitaisiin luopua. Haavisto kommentoi asiaa Keskisuomalaisen haastattelussa.

– Presidentin armahdusoikeus ei ole enää ajanmukaista. Itse luottaisin siihen, että oikeuslaitoksemme on pätevä päättämään armahduksista, Haavisto sanoo lehdelle.

Haaviston mukaan presidentin pitäisi ainakin perustella läpinäkyvyyden vuoksi armahduspäätöksensä. Haaviston mukaan armahduspäätösten taustalla voi olla poikkeuksellisia syitä, joista kertominen auttaisi kansalaisia ymmärtämään, miksi jotkut rikolliset pääsevät vapauteen ennen aikojaan.

Presidentit ovat armahtaneet esimerkiksi rikollisia, joilla on ollut jäljellä vain vähän elinaikaa.

Keskustelua aiheesta