Politiikka

”Hallituksen esityksessä järjestelmävirhe” – Skinnarin mukaan poikkeuksellinen yhtiöittämisvimma sai nyt suitset

Jukka-Pekka Flander
Ville Skinnari.
Jukka-Pekka Flander
Ville Skinnari.
Jukka-Pekka Flander
Ville Skinnari.

Perustuslakivaliokunnan lausunto maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamisesta on valmistunut.

– Hallituksen esityksessä on järjestelmävirhe, sanoo kansanedustaja Ville Skinnari. Hän on SDP:n varapuheenjohtaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen.

Skinnarin mukaan valiokunta teki vain normaalia työtään:

– Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on ollut – kuten aina – tulkita annettua hallituksen esitystä ja tässä tapauksessa erittäin laajaa lakiesitystä suhteessa valtiosääntöoikeuteen. Valiokunta teki omaa työtään, kuten sen pitääkin. Ilman hallitus–oppositio -asetelmaa tai ulkopuolista painostusta.

– Ehdotettuun lainsäädäntöön sisältyi lyhyesti sanottuna rakenteellinen järjestelmävirhe, joka pitää korjata. Avainkysymykseksi nousi perustuslaillisessa tarkastelussa riittävien sosiaali – ja terveyspalveluiden turvaaminen: Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali – ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Yhtiöittäminen ei sinänsä ole perustuslainvastaista, mutta sen seuraukset ja vaikutukset olisivat sitä olleet.

Alueelliset erot olisivat Skinnarin mukaan kasvaneet.

– Oleellista ei ole vertailu nykytilaan, vaan hallituksen esityksen tosiasialliset vaikutukset. Hallituksen esittämässä mallissa alueelliset erot todennäköisesti tulisivat kasvamaan eikä pienenemään nykymalliin verrattuna.

Yhtiöitettyyn palvelutuotantoon liittyy merkittäviä riskejä.

Valiokunta piti välttämättömänä poistaa sosiaali – terveyspalveluita koskevan yhtiöittämisvelvollisuutta koskevan sääntelyn perusoikeuksien vaarantumiseen liittyvistä syistä.

– Suomen olosuhteisiin huonosti sopiva ja yksityiskohdissaan keskeneräinen valinnanvapausmalli olisi voinut heikentää väestöryhmien välistä yhdenvertaisuutta ja vaikeuttaa sosiaali – terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja sitä kautta myös kustannusten hillitsemistä. Yhtiöittämisvelvollisuuden poistamisesta seuraa merkittäviä muutoksia valinnanvapauslakiesitykseen.

– Palveluiden tuotantokiellosta johtuen maakunnilla ei olisi ollut välitöntä henkilöstö – ja muita voimavaroja paikata puuttuvaa palvelutuotantoa markkinapuutetilanteessa. Maakunnat ovat esitetyssä mallissa käytännössä valtion rahoituksen armoilla ja siksi niiden kyky reagoida markkinapuutetilanteeseen on rajallinen. Oma tuotanto pitää siksi sallia maakunnille.

EU-oikeuden tulkinta tarkentui.

Yhtiöittämiselle olisi Skinnarin mukaan ollut myös vaihtoehtoja.

– Se oli poliittinen valinta. Asiantuntijakuulemisissa tuli selväksi, että EU ei sitä olisi vaatinut. Julkisyhteisön lakisääteiselle sosiaali – ja terveyspalveluiden tarjoamisvelvollisuudelle tai ns. solidaarisuusperiaateelle ei annettu merkitystä hallituksen esityksessä. Valiokunnan selvityksen mukaan hallituksen esittämä tulkinta EU-oikeuden merkityksestä yhtiöittämisvelvollisuuden perustana valitussa valinnanvapausmallissa ei kuitenkaan ollut välttämättä perusteltu.

– Hallituksen esityksen mukaisen yhtiöittämismallin toteuttaminen olisi saattanut merkitä kansallisen päätösvallan oleellista kaventumista ja useita oikeusriitoja yksityisten terveyspalvelutuottajien riitauttaessa sellaiset lakimuutokset, jotka heikentäisivät heidän oikeuksia ja taloudellisia intressejä. Hyppy EU:n kilpailuoikeuden soveltamisalaan jäi nyt ottamatta ja hyvä niin. Se on Suomen etu.

Valtioneuvoston on jatkossa huolehdittava erityisen tarkasta lakiehdotusten EU-oikeudellisesta arviosta tarvittaessa yhdessä EU:n viranomaisten kanssa.

Näiden kahden esitetyn kokonaisuuden (maakuntauudistus ja valinnanvapaus) kohtalonyhteys on meille epäselvä.

Hallituksen valinnanvapausesityksen valmistelu osoitetaan valiokunnan lasunnossa valtioneuvoston tehtäväksi ottaen huomioon perustuslain lainsäädäntömenettelyä koskevat säännökset, hyvän lainsäädännön periaatteet ja lainsäädäntökokonaisuuden laajakantoisuuden.

Valiokunta voi ottaa kantaa uuden esityksen vaikutuksiin perustuslain vasta sitten kun uusi esitys on eduskunnassa. Sen aikataulu on aikaisintaan ensi syksyllä.

– Yhteenvetona voi sanoa, että suomalainen ja eurooppalaisesti varsin poikkeuksellinen yhtiöittämisvimma sai nyt suitset, toteaa SDP:n Skinnari.

– Mitä lainsäädännön uuteen valmisteluun tulee, niin näiden kahden esitetyn kokonaisuuden (maakuntauudistus ja valinnanvapaus) kohtalonyhteys on meille epäselvä. Pallo tässäkin asiassa on nyt hallituksella, hän päättää.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat