Esityksessä ehdotetaan ravitsemisliikkeiden aukiolon väliaikaista rajoittamista. Esitys tarkoittaisi, että ravintolat, kahvilat, anniskeluliikkeet ja yökerhot on pidettävä suljettuna. Ulosmyynti kuitenkin mahdollistaisi toiminnan jatkamisen pienemmässä muodossa.

Ravitsemisliikkeiden olisi lopetettava tuotteiden tarjoaminen asiakkaille ravitsemisliikkeiden tiloissa. Tuotteiden ulosmyynti olisi jatkossakin sallittua.

Ravitsemisliikkeet olisi pidettävä suljettuina asiakkailta. Säännös kattaisi ravitsemisliikkeeseen kytketyt tilat esimerkiksi terassit ja muut ulkotilat, joilla liike harjoittaa ravitsemistoimintaa. Säännös koskisi myös tilanteita, jossa asiakas itsepalveluna ostaa tuotteet ja jää nauttimaan niitä ravitsemisliikkeeseen.

Suoraan asiakkaille tapahtuvan myynnin ohella säännös mahdollistaisi ruokalähettipalvelujen toiminnan mukaan luettuna ravitsemisliikkeen omat ruoan toimituspalvelut.

Alkoholilain mukaan alkoholijuomien anniskelulla tarkoitetaan alkoholijuoman myyntiä nautittavaksi myyjän hallitsemissa tiloissa tai myyjän järjestämässä valvonnassa. Lain mukaan alkoholijuomien anniskelulupa koskee anniskelupaikan anniskelualuetta ja se myönnetään majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua ravitsemistoimintaa harjoittavalle hakijalle. Esityksen mukaan ravitsemisliikkeet eivät saisi tarjoilla ruokaa ja juomaa asiakkaille ravitsemisliikkeen sisä- tai ulkotiloissa. Tämä merkitsee sitä, että myöskään alkoholijuomia ei saisi myydä asiakkaille paikalla nautittavaksi. Näin ollen alkoholijuomien anniskelua ei olisi tarpeen erikseen kieltää tai rajoittaa.

Henkilöstöravintolat rajataan hallituksen esityksen ulkopuolelle. Kyse on  yhteisön, säätiön tai laitoksen omalle henkilökunnalle tai muuten rajoitetulle henkilöpiirille tarkoitetusta ruoan tai juoman tarjoamisesta. Säätiöt voivat olla yksityisoikeudellisia tai julkisoikeudellisia.

Käytännössä säännös tarkoittaisi, että esimeriksi vanhainkodit, sairaalat mukaan lukien esimerkiksi mielisairaalat ja vammaisten hoitoon tarkoitetut yksiköt, varuskunnat, vankilat, päiväkodit ja koulut sekä teollisuuslaitosten henkilöravintolat voisivat jatkossakin olla avoinna.

Majoitusliikkeet eivät saisi tarjoilla aamupalaa ravitsemisliikkeen tiloissa nautittavaksi, mutta voisivat edelleen tarjota asiakkaalle mukaan valmiita annoksia tai aamupalatarvikkeita.

Rajoituksen määräajasta 31.5.2020 säätämistä pidetään tärkeänä alan toiminnan ennakoitavuuden näkökulmasta.

Hallituksen esityksessä todetaan, että koronavirus-pandemiassa on kyse vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavasta, hyvin laajalle levinneestä vaarallisesta tartuntataudista.

Hallituksen esityksen mukaan ilman rajoitetoimia väestöstä saa tartunnan epidemian ensi aallon aikana jopa yli 80%, ja näistä saattaa sairastua kliinisesti vähintään kolmasosa. Valtaosa tapauksista on suhteellisen lieviä, mutta noin 15% tapauksista on vakavia ja noin 5% kriittisiä. Epidemiologiset tunnusluvut tarkentuvat koko ajan.

”Levitessään pandemia on ajanut maiden terveydenhuollon ja erityisesti sairaalahoidon äärirajoille. Sairaalahoitoon otetuista potilaista huomattavan suuri osa, jopa kolmannes, on otettu muutaman päivän kuluttua tehohoitoon. Hoidon tarve on kohdistunut erityisesti vaikean hengitysvajauksen ja monielinvaurion tehohoitoon, jota ilman potilas pääsääntöisesti menehtyy. Viruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen liittyvän vaikean hengitysvajauksen tehohoito on erittäin vaativaa, paraneminen on tyypillisesti hidasta ja tehohoitoajat pitkiä”, hallituksen esityksessä lukee.

Ravitsemisliikkeiden sulkemisella on välittömät vaikutukset ravitsemisalan yrittäjien mahdollisuuksiin harjoittaa ammattiaan. Toisaalta hallituksen esitys huomauttaa, että rajojen sulkemisen myötä ulkomaanmatkailun pysähtyminen, Suomessa liikkumista koskevan rajoituksen suosittaminen sekä paikallisen asiakaskunnan epävarmuus koronaviruksen leviämisestä ja sitä kautta varovainen palvelutarjonnan kuluttaminen aiheuttavat, että ravintoloiden asiakasmäärä on jo muutenkin romahtanut.

Ravintoloiden sulkeminen ei esityksen mukaan vaikuta suoraan ravitsemistoiminnan harjoittajien kiinteisiin kuluihin, joita voivat olla esimerkiksi ravintolatilan vuokra, sähkö, vesi- ja jätehuollon maksut, toimintaan liittyvät lupamaksut, henkilöstöön mahdollisesti liittyviä muut kulut ja toimintaa varten otettujen lainojen lyhennykset.

Mikäli ravintoloiden sulkeminen poikkeusoloissa jatkuu pitkään, voi päätöksellä olla pidemmällä ajanjaksolla myös negatiivisia vaikutuksia ravintolan tunnettuuteen ja siten kysynnän palautumiseen kriisin jälkeen.

Ravintola-ala työllistää yli 50 000 henkilöä, mikä on noin puolet matkailualan työvoimasta. Tämän lisäksi alalla käytetään vuokratyövoima ja osa-aikaisia työntekijöitä. Ravintoloiden sulkemisen voidaan arvioida lisäävän lomautuksia ja irtisanomisia. Ravitsemisliikkeiden sulkeminen vaikuttaa myös yrityksiin, jotka toimittavat tuotteita ravintoloiden käyttöön.

Esityksen mukaan voidaan arvioida, että kaikki ravintolat eivät jatka toimintaansa ulosmyyntiä hyväksikäyttäen. Toisaalta ehdotus hyödyttää esimerkiksi ruokalähettipalveluja tarjoavia toiminnan harjoittajia, joiden kysyntä kasvaa.