Työministeri Matias Marttinen (kok.) korosti kyseessä olevan ”täsmätoimi”, jolla vauhditetaan yritysten investointeja ja sitä kautta työllistämismahdollisuuksia.

– Keskitymme uuteen energiateollisuuteen ja pk-yrityksiin. Yritykset ovat avainasemassa myös kasvun ja työllisyyden suunnan kääntämisessä. Enkä malta olla työministerin hattu päässä muistuttamatta, että työllisten osuus kasvoi nyt toista kuukautta peräkkäin, Marttinen sanoi medialle järjestetyssä infotilaisuudessa.

Suomessa on tällä hetkellä yli 300 000 työtöntä ja EU-alueen toiseksi korkein työttömyysprosentti.

Seteli voidaan myöntää yritykselle, joka palkkaa työttömän nuoren aikuisen eli 18-29-vuotiaan vähintään puoleksi vuodeksi. Työllistymissetelillä halutaan Marttisen mukaan parantaa ennen kaikkea niiden nuorten työmahdollisuuksia, joiden koulutustaso on alempi ja aiempaa työhistoriaa on vähän tai ei lainkaan.

Työllistymissetelin on tarkoitus kattaa 50 prosenttia yrityksen palkkakuluista.

– Vetoan yrityksiin, että siellä käytetään tämä mahdollisuus ja anneta nuorten päästä kiinni siihen ensimmäiseen työpaikkaan, Marttinen sanoi.

Kasvu- ja työllisyystoimien kokonaisuuden kerrottiin syksyn budjettiriihessä tulevan julki lokakuun lopussa, mutta se valmistui vasta nyt. Paketti rahoitetaan kohdentamalla uudelleen Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sekä puhtaan siirtymän teollisten investointien tukiohjelmaan osoitettuja määrärahoja.

VAIKKA kokonaisuudessa puhutaan myös elinkeinorakenteen monipuolistamisesta, käytännössä se kohdistuu vain teollisuuteen – ja sielläkin leimallisesti keskisuuriin aloihin ja yrityksiin joilla on vientipotentiaalia.

Esimerkiksi 50 miljoonaa euroa kokonaispotista on varattu uusien energiateknologioiden ja vihreän siirtymän investointihankkeisiin, joiden on oltava arvoltaan vähintään viisi miljoonaa euroa. Se rajaa melkoisen määrän pk-sektorille laskettavista alankin yrityksistä heti kättelyssä pois.

Jatketaanko tällä perinteistä suomalaislinjaa, jossa vain tietyn kokoinen vientiteollisuus on huomion ja tukemisen arvoista, vaikka riippuvuus siitä on jo pitkään osoittautunut monella tapaa ongelmalliseksi?

– Kyse on enemmän siitä, että suurten uusien energiateknologian demonstraatiohankkeiden tukeminen ja IPCEI-hankkeet tulevat suoraan EU-tasolta. IPCEI-hankkeet liittyvät koko Euroopan ja unionin kannalta strategisesti tärkeisiin teknologioihin, kuten vetyteollisuuteen, mikroelektroniikkaan, bioteknologiaan ja ydinvoimaan.

– Mutta on selvää, ettei Suomellakaan ole varaa olla huomioimatta palvelusektorien, niin sanotun aineettoman pääoman ja luovien alojen merkitystä, muotoili elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) Demokraatille.

Ympäristöministeri Sari Multala (kok.) komppasi Puistoa ilmoittamalla, että yksi hallituksen tavoitteista on tehdä Suomesta ”puhtaan energian suurvalta”.

Toisenlaistakin ilmaa ja päätöksentekoa on tosin ollut nähtävissä muun muassa maa- ja metsätalousministeriön ja liikennepoliittisissa esityksissä, jotka hallitus on toteuttanut tai toteuttamassa.