Esityksen mukaan välttämätön kiireetön hoito tulisi järjestää vain ”yksilölliseen lääketieteelliseen tarpeeseen, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta henkilön terveydentilan tai vamman vuoksi taikka vakavasti vaarantaisi muun henkilön tai väestön terveyden”.

Hus-yhtymän mukaan välttämättömän kiireettömän hoidon tarpeen arvioiminen olisi käytännön potilastyössä hyvin haastavaa. THL on huolissaan, että välttämättömän tarpeen tulkinnanvaraisuus johtaisi epäyhtenäisiin käytäntöihin ja yhdenvertaisuuden vaarantumiseen.

Lakimuutos asettaisi Sosten mukaan hoitohenkilökunnan ammattieettisesti kestämättömiin tilanteisiin.

-  Tämä vaatii päätöksentekijältä ymmärrystä potilaan lähtömaan terveydenhuoltojärjestelmän tilanteesta ja aluekohtaisesta saatavuudesta. Tätä voidaan pitää käytännössä mahdottomana vaateena, johon voi mennä tunteja työaikaa jokaisen potilaan kohdalla, Suomen yleislääkärit GPF lausuu.

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta toteaa, että terveydenhuollon ammattilaisten tehtäviin ei myöskään tule kuulua maassa oleskelun syyn arviointi.

-  Terveydenhuollon ammattihenkilöitä ei tule saattaa tilanteeseen, jossa heillä ei ole ammattietiikkansa vaatimalla tavalla mahdollisuutta hoitaa potilaita kliinisen arvion perusteella, lausunnossa vedotaan.

Myös Lääkäriliitto pitää ongelmallisena, jos sote-henkilöstö joutuu selvittämään potilaan maassa oleskelun syytä. Tämä vie myös aikaa varsinaiselta hoitotyöltä. Liitto sanoo, että lääkärin etiikan mukaan lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, oikeudenmukaisesti ja syrjimättä.