Vahvuutenamme on yhä laadukas ja kattava koulutusjärjestelmä, joka tuottaa osaamista ja tekijöitä yhteiskunnan eri tarpeisiin. Korkeakoulutus on keskeinen moottori alueemme talouskasvuun ja uudistumiseen.

Kun muun muassa väestön ikääntyminen, työikäisen väestön määrän väheneminen ja syntyvyyden alentuminen ravistelevat talouden rakenteita, koulutus ennakoi työelämän muuttuvia tarpeita ja vastaa niihin. Tutkimus puolestaan kiinnittyy käytäntöön synnyttäen uusia innovaatioita ja elinvoimaa. Molemmat nämä vahvistavat pohjalaismaakuntien ja koko maan kilpailukykyä ja hyvinvointia.

ORPON (kok.) hallituksen politiikka syö tulevaisuuden kasvun eväitä, kun se vähentää rajusti korkeakoulujen rahoitusta ensi vuonna. Hallitus leikkaa Suomen korkeakoulujen rahoitusta yli 80 miljoonaa euroa. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnan leikkaukset 25 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 80 miljoonaa euroa vuonna 2027 osuvat kipeästi myös korkeakouluihin.

Koulutustason noston vesittyminen vaikuttaisi todennäköisesti maamme talouskasvupotentiaaliin. Suomen kaltaisessa avoimessa kansantaloudessa on koulutustason ja verotuksen lisäksi vain vähän keinoja, joilla valtiovalta voi vauhdittaa talouskasvua. Se muodostuu Suomessa eniten työn tuottavuuden kasvusta. Tämän rinnalla tulisi tutkia ja vahvistaa palvelujen vaikuttavuutta esimerkiksi sote-palveluissa.

Työn tuottavuuden kasvua syntyy sen mukaan, miten otamme tekoälyä ja digipalvelujen mahdollisuuksia, uusia teknologioita ja innovaatioita käyttöön ja millainen osaaminen työvoimallamme on. Leikkaukset vaikuttavat näihin kaikkiin.

Vain korkeatasoinen koulutus voi taata Suomelle kilpailuetua, talouskasvua ja sitä kautta hyvinvointia. Alueiden välinen kilpailu on kovaa kansallisesti ja globaalisti. Se perustuu osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan sekä alueiden kykyyn reagoida nopeasti ja joustavasti.

PARHAILLAAN rakennetaan uutta EU-budjettikautta vuosille 2028-2034. Pohjalaiskorkeakoulut ovat kasvattaneet viime vuosina valmistuneiden opiskelijoidensa määriä tuntuvasti. Kansainvälinen toiminta on vahvistunut ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on kasvanut merkittävästi. Erityisen tärkeää on, että EU:n aluekehitysrahoitusta saadaan jatkossakin. Muutoin yhteisten hankkeiden toteuttaminen alueen yritysten kanssa supistuu merkittävästi.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikka vaikuttaa suuresti kehittämisvarojen ohjautumiseen Pohjanmaan maakuntiin. Osaavaan työvoimaan ja TKI-toimintaan investoimalla varmistetaan, että tiede, tutkimus- ja innovaatiot ovat läsnä kaikkialla pohjalaismaakunnissa. Koulutus- ja TKI-toiminnan leikkaukset luovat näköalatonta tulevaisuutta ja kostautuvat pitkällä aikajänteellä.

SDP:n on palautettava luottamus koulutukseen ja osaamiseen. On luotava oikeistolaiselle talouspolitiikalle uskottava talouspoliittinen vaihtoehto, jolla vahvistetaan ei vain isojen kaupunkien, vaan myös kasvukeskusten ja maakuntien työllisyyttä, talouskasvua, elinvoimaa ja hyvinvointia. Tätä tukee osaaminen, joka tekee alueiden, organisaatioiden, yritysten ja yksilöiden oppimisesta jatkuvan strategisen kyvykkyyden. Työssä oppimisesta tulee jatkuvaa, mutta myös dynaamista ja osuvaa – oikeaa oppimista oikeaan aikaan.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja SEAMK OY:n hallituksen jäsen