Tavoitteeseen pyritään nykyistä joustavammilla ja pitemmillä perhevapailla sekä molempien vanhempien yhtä suurilla päivärahapäiväkiintiöillä, joista osa on luovutettavissa. Hallituksen mukaan uusi perhevapaamalli kohtelee lapsia yhdenvertaisesti perhemuodosta riippumatta.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) ja työministeri Tuula Haatainen (sd.) esittelivät perhevapaauudistusta tiedotustilaisuudessa perjantaina.

– Tavoitteena on edistää perheiden sisäistä lapsenhoitovastuun tasaisempaa jakautumista, sillä tällä hetkellä naiset käyttävät valtaosan vapaista. Tämä heikentää erityisesti naisten työmarkkina-asemaa ja vaikuttaa tietenkin myös toimeentuloon niin lyhyellä aikajänteellä kuin koko elämän ajan.

– Työpaikoilla on tietenkin keskeinen rooli siinä, miten vanhempien, ja nyt puhun etenkin miehistä, isistä, eli miten heidän perhevapaille jäämiseen suhtaudutaan. Tässä on edelleen havaittavissa vanhanaikaisia asenteita. Toivonkin, että tämä uudistus nyt kannustaa isiä käyttämään vapaita, se myös helpottaa sitä, ja myös että työnantajat tukevat miesten perhevapaiden käyttöä, koska se on myös kaikkien etu.

– Työsopimuslaissa säilyy edelleenkin toimivuuden kannalta tarpeelliset reunaehdot näiden pitämiselle. Keskeisimpiä näistä ovat vanhempainvapaan jaksojen määrä ja vähimmäispituus sekä ilmoitusajat. Raskausvapaan aloittaminen on mahdollista myös myöhemmin kuin 30 päivää ennen laskettua aikaa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Ilmoitusajat säilyisivät edelleen ennallaan eli pääsääntöisesti 2 kuukautta ennen laskettua aikaa.

Osittaista vanhempainavapaata koskeva säätely on laissa jatkossa oma pykälänsä ja se säilyy edelleen sopimukseen perustuvana vapaana. Muiden perhevapaiden osalta uudistuksessa ei tehdä sisällöllisiä muutoksia.

Haatainen kertoi myös perjantaina, että EU:n työelämän tasapainodirektiivistä tulee muutostarpeita, ja ne viedään osaksi työsopimuslakia.

– Siinä tärkeänä uudistuksena on 5 päivän subjektiivinen oikeus palkattomaan omaishoitovapaaseen. Tämä myös osaltaan tukee perhe-elämän tasapainottamista. Samalla säädämme työnantajalle velvollisuudesta kirjallisesti perustella kieltäytymisestä vanhempainvapaa pitämisestä osa-aikaisena.

Ministeri Sarkkisen kommenteista voi lukea täältä.

Perhevapaauudistuksen toteutuessa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin poikkeus: päivärahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.

Perhevapaauudistuksen mallissa päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa, työsuhteessa olevat vanhemmat neljässä, jossa jakson minimipituus olisi 12 päivää. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja se tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi.

Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta (105 arkipäivää eli noin 4,2 kk), isän isyysrahasta (54 arkipäivää eli noin 9 vk) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi (158 arkipäivää eli noin 6,3 kk).