Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

D-analyysit

Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta olisi jo toteutunut ruotsalaisella mittaustavalla

Kolumnit

Patrizio Lainà

Kirjoittaja on STTK:n pääekonomisti

Ruotsin korkeampaa työllisyysastetta selittää suurelta osin erilainen tilastointikäytäntö. Hieman yksinkertaistaen Ruotsissa lasketaan vanhempainvapaalla olevat työllisiksi, kun taas meillä Suomessa ei.

Patrizio Lainà

Jos Suomessa mitattaisiin työllisyysastetta samoin kuin Ruotsissa, Suomen työllisyysaste olisi karkean arvion mukaan 3–4 prosenttiyksikköä korkeampi. Kun muistaa, että työllisyysaste on tällä hetkellä runsas 72 prosenttia, hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta olisi jo toteutunut ruotsalaisella mittaustavalla.

Euroopassa ollaan uudistamassa ja yhtenäistämässä työvoimatutkimusta. Näin ollen Tilastokeskus tuottaa jatkossa vertailukelpoisempia työllisyysastelukuja. Vaikka kansainvälinen vertailu parantuukin, siitä huolimatta Suomen työllisyysaste jäänee hieman jälkeen muista Pohjoismaista.

Osa-aikatyön yleisyys on yksi keskeinen selitys tälle. Muissa Pohjoismaissa osa-aika­työ on tavallisempaa kuin Suomessa. Työn määrällä ei ole merkitystä työllisyysasteen osalta, sillä työlliseksi laskemiseksi riittää yksikin tunti töitä viikossa. Jos työn määrän ottaa huomioon, Suomen koko­aikatyöksi muutettu työllisyysaste onkin jo hyvää Pohjoismaista tasoa. Tämän perusteella suoraviivaisin tapa saavuttaa muiden Pohjoismaiden työllisyysasteita vaikuttaisi olevan osa-aikatyöskentelyn tekeminen helpommaksi – ainakin niille, jotka sitä tahtovat.

On myös hyvä muistaa, etteivät kaikki työllisyyttä kohentavat toimenpiteet kohenna julkisen talouden tilaa.

Muiden Pohjoismaiden korkeampi työllisyysaste johtuu myös osittain siitä, että julkinen sektori työllistää niissä selvästi enemmän. Olisiko tästä mahdollista ottaa oppia Suomessakin? Ainakin te-toimistot ja terveydenhuoltoala tuntuvat kaipaavan kovasti lisää tekeviä käsiä.

Työllisyysasteen nostamisen tarvetta on perusteltu nimenomaan julkisen talouden kestävyyden turvaamisella. Karkeiden arvioiden mukaan yksi prosenttiyksikkö työllisyysasteessa tarkoittaa yhtä miljardia julkiselle sektorille.

Työllisyysaste ei kuitenkaan suoraan heijastu julkisen talouden tilaan. Esimerkiksi vuonna 2000 julkisen talouden ylijäämä oli seitsemän prosenttia BKT:stä, kun työllisyysaste oli vain 67 prosenttia. Vuonna 2014 puolestaan työllisyysaste oli kohonnut prosenttiyksiköllä, mutta julkinen talous olikin kolme prosenttia BKT:stä alijäämäinen – eli ero julkisen talouden jäämän osalta on peräti kymmenen prosenttiyksikköä.

On myös hyvä muistaa, etteivät kaikki työllisyyttä kohentavat toimenpiteet kohenna julkisen talouden tilaa. Työnteon veronkevennykset saattaisivat lievästi lisätä työllisyyttä, mutta vaikutus julkiseen talouteen jää hyvin todennäköisesti negatiiviseksi menetettyjen verotulojen muodossa. Näistä syistä julkisen talouden tavoitteita ei kannata ilmaista työllisyysasteen kautta.

Työllisyyden nostaminen on tavoiteltavaa monestakin näkökulmasta. Sen ei kuitenkaan tule sokeasti ohjata yhteiskuntapolitiikkaa, jonka päämääränä on hyvinvoinnin lisää­minen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
22.9.2020
Ministeri Kiuru sanoo suoraan Demokraatille: ”Kyllä tämä tilanne on erittäin huolestuttava”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE