Järjestö nostaa Suomen esimerkiksi Euroopan oikeistohallitusten toimista, jotka rajoittavat muun muassa lakko-oikeutta. ITUC kiinnittää huomiota lakko-oikeuden rajoittamisen lisäksi muun muassa laittomiksi katsotuista lakoista määrättyjen lakkosakkojen merkittävään kiristämiseen ja kolmikantaisen yhteistyön heikkenemiseen.

Kolmikanta eli työntekijöiden, työnantajien ja hallituksen edustajien yhteistyö on raportin mukaan muuttunut Suomessa Orpon hallituksen aikana lähinnä muodollisuudeksi. Ammattiliitoilla ei ole enää todellista vaikutusvaltaa työelämää koskeviin uudistuksiin.

Suomen saama arvosana on heikentynyt. Vuoteen 2023 asti Suomi sai arvosanan 1, mikä tarkoittaa, että työntekijöihin ja ammattiliittoihin kohdistuu korkeintaan satunnaisia rikkomuksia. Tänä vuonna arvosana on viime vuoden tapaan 2, mikä tarkoittaa toistuvia työntekijöihin ja ammattiliittoihin kohdistuvia rikkomuksia.

ITUCIN vuosittain julkaisema raporttikattaa 151 maata. Raportissa vain seitsemän maata saa parhaan mahdollisen arvosanan ja 51 maata kaikkein huonoimman, mikä tarkoittaa, että työntekijöiden oikeuksia ei taata lainkaan tai oikeusvaltio on romahtanut.

Oikeutta lakkoihin rikottiin 87 prosentissa maista ja oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin 80 prosentissa maista. Työntekijöiden pidätyksiä tai vangitsemisia tapahtui lähes puolessa raportin kattamista maista.

Työntekijöille pahimmat maat ovat ITUCin mukaan Bangladesh, Valko-Venäjä, Ecuador, Egypti, Eswatini, Myanmar, Nigeria, Filippiinit, Tunisia ja Turkki.

Pahin alue työntekijöiden oikeuksien kannalta on Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka.

Amerikkojen alue sai tänä vuonna indeksin historian huonoimman tuloksensa keskiarvolla 3.68, kun asteikko on yhdestä (paras) viiteen. Eurooppa on alueista keskimäärin paras indeksillä 2.78, mutta sen tilanne heikkeni neljättä vuotta peräjälkeen. Aasian ja Tyynenmeren alueella tapahtui pientä parannusta, mutta indeksi on silti huono 4.08.