19.11.2016 18:00 ・ Päivitetty: 18.11.2016 07:53
Hallituksessa on Nato-haukkoja, ja sen puolustuspoliittinen veivaus ihmetyttää
Hallituksen puolustuspoliittinen veivaus ihmetyttää. Hallituksessa on Nato-haukkoja omine intohimoineen. Nyt kun oikeasti tarvittaisiin ulko- ja turvallisuuspoliittista päivitystä, vetäytyy hallitus poteroon.
Tilanne muuttui, kun Englanti erosi EU:sta ja USA:n presidentivaaleissa voitti Donald Trump, jonka linjaamilla tavoitteilla voisi olla toteutuessaan oikeasti vaikutuksia turvallisuusanalyysimme perusteisiin. Päivitys selkeyttäisi USA:n vaalin jälkeistä tilannetta. Nyt olisi syytä saada kansanedustajille ja kansalaisille kuva siitä mitä hallitus muutoksista ajattelee. Tämä analyysi puuttuu.
Kyse on kuitenkin isoista asioista.
Nyt hallituksen näkemykset ovat olleet muutaman ministerin puheiden varassa. Esitin viikonloppuna ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman päivitystä. Hallituspuolueista ajatus tyrmättiin. Nyt, tällä viikolla, puolustusministeri Timo Soini esitti puolustusmäärärahojen korotusta. Kuka tätä keskustelua oikein käy? Ja eikö tosiaankaan hallitus pidä tarpeellisena laajemmin informoida tilanteesta? Olemme jäämässä hallituksen sisältä tulevien irrallisten kommenttien ja heittojen varaan.
Tulee mieleen, onko hallituksella edes käsitystä Suomeen vaikuttavasta laajemmasta turvallisuuskuvasta. Asioita pitää pystyä ennakoimaan ja mahdollisiin uhkakuviin pitää pystyä varautumaan, vaikka toistaiseksi Trumpin valinnan ja Brexitin vaikutukset ovat vasta arvailujen varassa. Kyse on kuitenkin isoista asioista.
Miten käy Naton tai transatlanttisen puolustusyhteistyön tai aiheuttaako tilanne painetta EU-tasoisen puolustuksen miettimiseen? Myös Suomen ja Ruotsin välinen mahdollinen puolustusyhteistyö on vasta puheiden asteella.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.