Investointiohjelman kasvattamista valmistellaan parhaillaan valtiovarainministeriössä.

Fingridin pääomittamisesta on puhuttu hallituksen riihissä jo vuosi sitten keväällä ja viime syksynä. Hallitus on todennut, että mahdollisessa pääomituksessa on kyse finanssisijoituksesta, joka ei lisää julkisen talouden alijäämää.

Toistaiseksi investointiohjelmalle ei ole tapahtunut mitään.

FINGRIDIN investointiohjelma on tällä hetkellä noin 4 miljardin suuruinen. Hallituslähteiden mukaan ohjelma voisi suurimmillaan kasvaa 10 miljardiin.

Fingridin toimitusjohtajalla Asta Sihvonen-Punkalla ei ole tietoa päätöksistä, joilla investointiohjelmaa kasvatettaisiin. Hänen mukaansa nykyisessä noin 4 miljardin ohjelmassa on huomioitu tiedossa olevat tarpeet, tosin mukana ei ole Itä-Suomea koskevia lisäystoiveita.

– On ollut puhetta, että Itä-Suomeen tarvittaisiin 400 kilovoltin verkko. Siellä on tällä hetkellä hyväkuntoinen 110 kilovoltin verkko, jossa on tilaa. Pitäisi tietää, että milloin ja mihin sinne on suunnitteilla sellaisia investointeja, että verkon kehittämistä siellä pitää jatkaa nykyisten suunnitelmien lisäksi, Sihvonen-Punkka kertoo Demokraatille.

– Minulla ei ole tällä hetkellä mitään tietoa siitä, että meidän investointiohjelman pitäisi yli kaksinkertaistua, hän kommentoi tietoa ohjelman kasvattamisesta 10 miljardiin.

– Voi tietysti olla, että jossakin on tehty laskelmia siitä, että miten paljon näitä verkkoinvestointeja tai tätä verkkoa tarvitsisi kasvattaa. Tietysti siinä tulee esiin ne kysymykset, että millä tavalla tällainen rahoitetaan.

FINGRID tiedotti tammikuun lopulla Etelä-Suomen kantaverkon kapasiteettipulasta, joka liittyy uuteen teollisen mittakaavan kulutukseen. Toisin sanoen kantaverkkoon ei pääkaupunkiseudun, Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueelle pysty liittämään uusia suurjänniteasiakkaita kuten datakeskuksia.

– Kaikki ne, joiden kanssa olemme tehneet sopimuksen liittymisestä, me kykenemme toteuttamaan. Sitten 2027-2028 valmistuu isoja voimajohtohankkeita, jotka laukaisevat tämän tilanteen ja tuovat lisää liityntäkapasiteettia Etelä-Suomeen. Ne investoinnit ovat jo työn alla ja johtoja rakennetaan.

Vielä pari vuotta jatkuva kapasiteettipula voi Sihvonen-Punkan mukaan vaikuttaa lähinnä sähkövarastoja koskeviin investointeihin.

– Niitä pystytään liittämään muualle Suomeen. Meillä on tiedossa kaksi muutaman kymmenen megawatin suuruista sähkövarastohanketta, jotka olisivat halunneet tulla Etelä-Suomeen. Olemme heidän kanssaan löytäneet uudet paikat, ja investoinnit ovat nyt käynnissä.

ETELÄ-SUOMESSA on lisäksi kolme sähkökattilahanketta, joissa esimerkiksi hiilen tai puun polttamiseen perustuvaa kaukolämmöntuotantoa pyritään korvaamaan sähkölämmitteisillä vesikattiloilla. Sihvonen-Punkan mukaan hankkeiden aikataulua on siirretty yhteisymmärryksessä.

– Mitään muita investointisuunnitelmia tai hankkeita, joissa olisi tarvittu liityntää näiden parin vuoden aikana ja joihin tämä tilanne olisi vaikuttanut, tällaisesta meillä ei ole tietoa.

Sihvonen-Punkan mukaan Fingridin investointikykyä voisi parantaa esimerkiksi poistamalla sähkömarkkinalaista kantaverkkohinnoittelun 8 prosentin korotuskaton ja tekemällä muutoksia taloudelliseen valvontamalliin.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus pyrki suitsimaan sähkönjakeluyhtiö Carunan reipasta hinnoittelua säätämällä korotuskatoksi 15 prosenttia. Ajatuksena oli puuttua kuluttajahintoihin. Muutama vuosi sitten korotuskatto laskettiin 8 prosenttiin, eli hinnoittelua voi vuoden aikana nostaa enimmillään tuon verran.

– Säädöksessä ei haluttu erotella kantaverkkotoimintaa ja jakeluverkkotoimintaa. Meillähän ei ole kotitalouskuluttaja-asiakkaita.

– Näkisin, ettei tässä tarvita mitään tällaisia rajoja. Ei meillä ole ollut niitä myöskään aikaisemmin. Tiedossa ei ole, että missään muualla Euroopassa tai EU:ssa olisi tällaista rajaa asetettu.

FINGRID julkisti tilinpäätöksensä tiistaina. Investointien taso viime vuonna oli runsaat 500 miljoonaa euroa. Taso on Sihvonen-Punkan mukaan ennätyksellinen.

– Olemme noin viidessä vuodessa nostaneet investointien tason noin viisinkertaiseksi. Kun sähköjärjestelmä kasvaa, myös sen operatiiviset kustannukset kasvavat. Eli 8 prosentin sääntö on rajoittava.

Kantaverkkosiirron osuus on Sihvonen-Punkan mukaan loppukäyttäjän sähkölaskusta on 2-3 prosenttia.

– Jos säästämme siirrosta, emme pysty kuljettamaan edullista sähköä paikasta toiseen.

Fingrid nosti kantaverkkosiirron hinnoittelua vuoden alusta 8 prosentilla.

– Täytyy katsoa onko jatkossa tarvetta minkälaisille korotuksille.