Hallituksen esityksen mukaan työntekijöiden yhdistyksillä olisi jatkossa lakisääteinen velvollisuus huolehtia, ettei työtaistelulla välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaaranneta esimerkiksi henkeä, terveyttä, työnantajan omaisuutta tai ympäristöä ja niiden turvaamiseksi välttämättömiä toimintoja.

Esityksen mukaan työnantajan ja työntekijäyhdistyksen olisi pyrittävä neuvottelemaan siitä, miten mahdolliset vahingolliset seuraukset vältetään. Työnantajan pitää viipymättä työtaistelusta tiedon saatuaan selvittää sen vaikutuksia ja ilmoittaa työtaistelun vaaroista työntekijäyhdistykselle neuvottelujen käynnistämiseksi.

– Tässä tietysti tavoitteena on, että tätä lakia ei jouduttaisi käyttämään koskaan, vaan että osapuolet keskinäisissä neuvotteluissaan työtaistelujen aikana pystyvät sopimaan tarvittavasta suojelutyöstä, työministeri Arto Satonen (kok.) sanoi lakiesityksen esittelytilaisuudessa torstaina.

Jos työtaistelu on omiaan aiheuttamaan vaaraa, sen ulkopuolelle tulisi rajata kokonaan tietyt tehtävät tai toiminnot tai vaihtoehtoisesti tulee antaa riittävästi suojelutyötä.

HALLINTONEUVOS Nico Steiner arvioi, että suurin osa haasteista ratkeaa neuvotteluvaiheessa niin kuin ne ratkeavat nykyäänkin.

– Kyllähän nykyäänkin työelämässä tilanne on se, että työntekijäyhdistykset vastuullisella tavalla, varsin mallikkaasti, ovat suojelutyötä, lakon rajauksia, toteuttaneett työtaistelutilanteissa. Ja uskomme ja arvioimme, että näin tulee jatkossakin olemaan, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

– Jos neuvottelut eivät johda tulokseen, sitä varten lakipakettiin on luotu säännös, jonka kautta työnantajalla on mahdollisuus viedä asia tuomioistuimen pöydälle ratkaistavaksi.

Työnantaja voisi vaatia tuomioistuimelta sellaisen työtaistelun kieltämistä, jonka yhteydessä työntekijöiden yhdistys ei rajaisi työtaistelua tai antaisi suojelutyötä laissa edellytetyllä tavalla.

Työnantaja saisi teettää hätätyötä, jos vahinkoseurauksen uhka on siinä määrin välitön, ettei sen aiheutumista voida lakiin kirjatuilla tai millään muillakaan kohtuullisilla keinoilla välttää. Hätätyön teettäminen olisi työnantajan viimesijainen keino.

Steiner muistuttaa, että kaikkien kriteerien täytyy täyttyä, jotta asia ylipäätään tulee sääntelyn piiriin. Kriteerit siis ovat, ettei työtaistelu ”välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti” vaaranna edellä esimerkiksi henkeä ja terveyttä.

– Välitön liittyy siihen, että voidaan todeta, että vaarantuminen aiheutuu työtaistelusta – työtaistelun johdosta tekemättä jäävästä työstä. Konkreettisuus liittyy siihen, että vaarantuminen on todennäköistä. Etäinen hypoteettinen riski, että työtaistelu aiheuttaa jonkinlaisen vaaran, ei vielä riitä, vaan sen täytyy olla todennäköistä, siis konkreettista. Vakavuus tarkoittaa sitä, että seuraamus on potentiaalisesti suuri, hän avaa.

LAKIHANKKEEN taustalla on eduskunnan vuonna 2022 antama lausuma, jonka toteuttaminen on kirjattu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmaan.

Vuonna 2022 säädettiin hoitoalan työtaistelun vuoksi määräaikainen laki välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana.

Eduskunta edellytti tuolloin, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa.

Lakimuutoksia valmistelemaan asetettiin viime keväänä kolmikantainen työryhmä, joka ei ollut työssään yksimielinen. Eriävän mielipiteen jättivät Elinkeinoelämän keskusliitto EK, palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT jätti täydentävän lausuman.

SAK, AKAVA JA STTK pitävät hallituksen esittämää suojelutyön sääntelyä tarpeettomana. Järjestöt huomauttavat, ettei suojelutyön järjestäminen ei ole aiheuttanut merkittäviä ongelmia, eikä järjestöjen mielestä sekava lainsäädäntö ratkaise ristiriitatilanteita.

Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, ettei valmistelun yhteydessä ei ole selvitetty kattavasti suojelutyön kehittämistarpeita ja vaihtoehtoja eduskunnan lausuman edellyttämällä tavalla. Valmistelu eteni suoraan yleissääntelyyn ja sen aikana hanke laajentui merkittävästi.

– Tavoite näyttääkin jälleen kerran olevan rajoittaa palkansaajien työtaisteluoikeutta. Suojelutyöllä ei pitäisi tavoitella työnantajien taloudellisten menetysten vähentämistä, palkansaajakeskusjärjestöt huomauttavat tiedotteessaan.

Hätätyötä ei pitäisi järjestöjen mielestä huomioida sääntelyssä, koska työtaistelut eivät yleensä ole hätätyön edellyttämällä tavalla yllättäviä ja ennalta-arvaamattomia tilanteita.

Järjestöt painottavat, että kun perusoikeuksia rajoitetaan, sääntelyn olisi oltava tarkkarajaista, tarkasti määriteltyä, oikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävää ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa.

– Lakiesitys on kokonaisuudessaan niin epämääräinen, että sen perusteella ei ole pääteltävissä, mikä työ eri toimialoilla kuuluu suojelutyön piiriin ja mikä ei. Lisäksi hallituksen esityksessä sivuutetaan kysymys suojelutyöstä maksettavasta korvauksesta, vaikka sillä on merkitystä tarvittavan työvoiman saatavuuteen. Palkansaajat ovat esittäneet suojelutyöstä kolminkertaista korvausta normaalipalkkaan verrattuna.

Keskusjärjestöt huomauttavat, että Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa suojelutyötä koskevat järjestelyt perustuvattyömarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin – eivät lainsäädäntöön. Suomessakin työtaisteluiden aikaiset suojelutyön järjestelyt ovat pohjoismaiseen tapaan perustuneet työmarkkinaosapuolten vakiintuneisiin menettelyihin.

– Nyt Suomi eriytyy yhä kauemmas pohjoismaisesta mallista. Ratkaisuja olisi pitänyt meilläkin hakea työmarkkinaosapuolten kesken, keskusjärjestöt katsovat.

SAK, STTK ja Akava kritisoivat sitä, että hallitus kiirehtii uuden sääntelyn voimaantuloa. Laki tulisi voimaan mahdollisesti jo kesken käynnissä olevan neuvottelukierroksen. Järjestöjen mielestä kyse on uudesta työtaisteluoikeuteen kohdistuvasta ylimääräisestä, epätasapainoisesta ja kiireellä toteutetusta lisärajoituksesta.

– Yhdessä aiempien hankkeiden kanssa suojelutyötä koskeva sääntely voi johtaa työtaisteluoikeuden merkittävään kaventumiseen ja joissain tilanteissa jopa estymiseen. Hallituksen esityksessä ei ole vieläkään tehty arvioita hallitusohjelman hankkeiden kokonaisvaikutuksista työtaisteluoikeuteen.