Turva – Hymy

”Hallitus jakaa omille etupiireilleen merkittäviä veroetuuksia” – Kiuru budjettikeskustelussa: ”Kyllä Sipilän hallitus kehtaa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) valtiovarainvaliokunnan talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro vuoden 2018 talousarvion palautekeskustelussa piti tänään kansanedusaja Krista Kiuru.

– Suomella ei ole varaa lisätä eriarvoisuutta. Muutoin taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus kasvavat ja luottamus rapautuu. Seuraukset voivat olla yllättäviä ja vakavia, Kiuru varoitti puheessa.

Kiuru muistutti, että hallituskauden alussa pääministeri Sipilä vetosi yhteiskunnan heikoimpiin, sairaimpiin ja köyhimpiin ja vaati heitä antamaan vähistään, jotta Suomi saadaan kuntoon.

Suurituloisia kehotettiin lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen, vaikka verotus olisi ollut keino saada kaikki oikeudenmukaisesti talkoisiin mukaan.

– Hallituksen ankaran, lähes 4 miljardin leikkauslinjan maksajiksi jäivät perheet, lapset, nuoret, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja perusturvan varassa olevat. Kovat leikkaukset jatkuvat joka vuosi syventäen ihmisten ahdinkoa. Ajatelkaa, jopa diabeteslääkkeistä on leikattu ja keliakiakorvaukset on lakkautettu.

– Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Harva uskoisi Kiurun mukaan, että kaiken tämän jälkeen hallitus kehtaa jakaa omille etupiireille merkittäviä veroetuuksia.

– Mutta kyllä Sipilän hallitus kehtaa, hän napautti.

– Hallituksen talouspolitiikasta puuttuu sydän. Vetoomuksista ja lupauksista huolimatta oikeudenmukaisuutta ei ole palautettu, vaikka Suomi saa maailmantaloudesta vetoapua ja maamme talous kasvaa vihdoin.

– Hallitus on perustellut leikkauslinjaansa julkisen talouden kuntoon laittamisella. Samaan aikaan hyvätuloisia suosiva veropolitiikka on heikentänyt hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Suomi ei tule Kiurun mukaan kuntoon, sillä budjettikirjan mukaankin julkisen talouden rakenteellinen alijäämä kasvaa vuodesta 2016 vuoteen 2019.

– Julkisen talouden rakenteellinen tila ei siis suinkaan parane, vaan heikkenee, toisin kuin moni suhdannepölyn sokaisema hallituspuolueen edustaja vielä täällä väittää, hän jatkoi.

Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Koska hallituksen politiikasta puuttuu myös uskottava visio tulevasta,  SDP esittää kolmea tavoitetta eriarvoistavan suunnan kääntämiseksi:

1.  Palautetaan oikeudenmukaisuus

2. Tehdään työllisyyttä nostavia fiksuja uudistuksia

3. Vahvistetaan osaamista ja tuottavuutta

– Ensiksi, oppivelvollisuus on tuotava rohkeasti nykyaikaan. Pelkkä perusasteen tutkinto ei tulevaisuudessa enää riitä työmarkkinoille kiinnittymiseen. Pidennetään oppivelvollisuutta ja tehdään toinen aste maksuttomaksi.

– Toiseksi, varhaiskasvatus on parhaita investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. Pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, palautetaan subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja poistetaan maksut pitkällä aikavälillä. Uudistukset maksavat itsensä monin verroin takaisin.

– Kolmanneksi, perhevapaauudistus on toteutettava heti. Perhevapaiden uudistaminen lasten ja perheiden ehdolla on tehokas keino lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja parantaa samalla työllisyyttä.

– Neljänneksi, koulutustaso on käännettävä jälleen kasvuun. Vielä vuosituhannen alussa Suomessa oli maailman koulutetuin väestö. Nyt monet maat ovat menneet ohi. Me haluamme kääntää tämän kehityksen.

– Viidenneksi, me varaamme riittävät resurssit työllisyyden hoitoon. Emme hyväksy sitä, että hallitus jälleen kerran leikkaa työttömiltä, nyt aktiivimallin nimissä. Syyttelyn sijasta työttömät tarvitsevat kunnon palveluja.

”Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja.”

 SDP:n vaihtoehdon suurimmat panostukset tehdään koulutukseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Oppivelvollisuuden pidennyksen lisäksi panostaisimme kaikille koulutusasteille, Kiuru sanoi.

– Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja. Hallitus valitsi linjansa jo vuonna 2015. Vaikka talous kasvaa, mikään ei ole muuttunut, Krista Kiuru totesi.

Niinistö KSML:ssä: Jalkaväkimiinojen valmistus voitaisiin aloittaa nopeasti

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kiellettyjen jalkaväkimiinojen valmistus voitaisiin käynnistää Suomessa nopeasti sellaisessa kriisitilanteessa, jossa konfliktimaat luopuvat laajemminkin noudattamasta kansainvälisiä sopimuksia.

Näin sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelussa.

– Teoriassa olisi mahdollista suht helposti käynnistää kiellettyjen sakara- ja putkimiinojen tyyppisten aseiden tuotanto. Kyse ei nimittäin ole mistään rakettitieteestä, Niinistö kommentoi lehdelle.

Ministeri Niinistön mukaan ei olisi yllättävää, että kriisissä, jossa kansainväliset sopimukset on heitetty ”romukoppaan”, Suomea puolustettaisiin kaikin mahdollisin keinoin.

Myös presidentti Sauli Niinistö väläytti maanantaina Ylen vaalitentissä jalkaväkimiinojen mahdollista paluuta tilanteessa, jossa kansainvälisiä sopimuksia rikotaan yleisesti.

Suomi on tuhonnut Ottawan sopimuksella kielletyt jalkaväkimiinat. Aivan kaikkia jalkaväkimiinoja ei kuitenkaan tuhottu, koska niitä tarvitaan edelleen esimerkiksi varusmiesten koulutuksessa.

Tutkimus: Isyysvapaalle jäävälle palkataan harvoin sijaista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Perhevapaalle jäävälle isälle palkataan harvoin sijainen töihin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Isien työt hoidetaan yleisimmin jakamalla tehtävät muille.

Erityisesti ylemmät toimihenkilöt hoitavat usein itse työtehtävänsä joko ennen vapaata, vapaan jälkeen tai jopa sen aikana.

Erikoistutkija Johanna Närvin mukaan työpaikoilla suhtaudutaan isien lyhyisiin perhevapaisiin hyvinkin myönteisesti. Moni isä kuitenkin kokee, että pidemmälle vapaalle jääminen olisi hankalaa.

Hallitus valmistelee parhaillaan perhevapaauudistusta. Närvin suositus on, että keskeistä olisi pidentää isyysvapaata.

Mekaanisen metsäteollisuuden riitaa ratkotaan taas tänään

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa

Valtakunnansovittelija Minna Helle jatkaa tänään mekaanisen metsäteollisuuden työriidan sovittelua. Helle on kutsunut osapuolet koolle aamupäivällä.

Kiistaa soviteltiin viimeksi keskiviikkona. Eripuraa on sekä palkkaratkaisusta että useista tekstikysymyksistä.

Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto uhkaa aloittaa viikon mittaisen lakon maanantaina, ellei sopua synny sitä ennen. Lakon piirissä olisi muun muassa sahoja ja vaneritehtaita.

Valtakunnansovittelijalla on meneillään myös rahoitusalan työriidan sovittelu, jota on määrä jatkaa sunnuntaina.

Tätä vauhtia toiselle kierrokselle? – HS: Niinistön suosio on hiipunut

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Istuvan presidentin, valitsijayhdistyksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön kannatus on laskenut, mutta Niinistön etumatka muihin ehdokkaisiin on yhä suuri, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä.

Gallupin mukaan 68 prosenttia äänestäjistä valitsisi vaalien ensimmäisellä kierroksella Niinistön. Joulukuussa HS-kyselyssä kantansa kertoneista 75 prosenttia kannatti Niinistöä. Istuvan presidentin kannatus on kyselyn mukaan pudonnut siis seitsemän prosenttiyksikköä.

Toiseksi suosituin ehdokas on vihreiden Pekka Haavisto, jota äänestäisi nyt 11 prosenttia ehdokkaansa kertoneista. Hän on menettänyt prosenttiyksikön verran kannatustaan sitten joulukuun kyselyn.

Kolmanneksi eniten kannatusta saa valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen, jonka kannatus on kahdeksan prosenttia. Keskustataustainen Väyrynen on kirinyt kovaa kiinni Haavistoa. Vielä joulukuussa Väyrynen sai HS:n kyselyssä taakseen vain kolmen prosentin kannatuksen.

Muiden ehdokkaiden kannatus ei ole juuri muuttunut joulukuuhun verrattuna. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari sai neljän prosentin kannatuksen. Keskustan Matti Vanhanen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen ylsivät kolmen prosentin kannatukseen. SDP:n Tuula Haatainen sai kahden prosentin kannatuksen, ja RKP:n Nils Torvalds jäi yhteen prosenttiin.

Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat ihmistä 8.–17. tammikuuta. Tuloksissa ei ole huomioitu vastaajia, jotka eivät tienneet tai kertoneet ehdokastaan. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Torstaina julkaistun Alma Median lehtien kannatuskyselyssä Niinistön kannatuksessa oli näkyvissä HS-kyselyä suurempi lasku, kaikkiaan 12 prosenttiyksikön luisu.

Kantansa kertoneista vastaajista 58 prosenttia sanoi Alman kyselyssä nyt aikovansa äänestää Niinistöä. Joulukuussa Niinistöä kannatti samassa kyselyssä kantansa kertoneista 70 prosenttia, ja kaikista vastaajista 64 prosenttia.

Tuula Haatainen: ”Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen piti yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset esillä Ylen vaalitentissä torstai-iltana.

Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, koulutus ja osaamisen kestävyysvaje olivat mukana.

– Maailmalla vallitseva eriarvoistumiskehitys, ilmastonmuutos ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen olisivat keskeisessä asemassa työssäni presidenttinä, Haatainen sanoi.

– Haluan olla ääni niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu. Puhun asioista, jotka olisivat jääneet katveeseen, jos en olisi ehdokkaana, hän totesi.

Muita poimintoja Tuula Haataiselta:

– Aikamme suurin turvallisuusuhka on ilmastonmuutos.

– Turvallisuutemme kulmakivi on konfliktien ennaltaehkäisy vuoropuhelun avulla, sillä sitä on diplomatia.

– Meidän ei pidä irrottautua kansainvälisistä sopimuksista eikä haikailla menneisyydyen asejärjestelmien perään. Meidän on uskallettava ajaa uusia rajoitteita ydinaseille.

– Terrorismin ja ääriliikkeiden juurisyyt ovat yhteiskuntien epätasa-arvossa ja kansalaisten osattomuudessa. Näitä ongelmia ei ratkaista aseilla.

Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä.

– Kun kaikki osallistuvat tasavertaisesti, ja oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan, asiat ovat paremmin Suomessa ja muualla maailmassa, sanoi Haatainen.

– Suomen kovenevassa ilmapiirissä kiristetään toimeentuloa niiltä, jotka eivät löydä työtä. Säästetään osaamisesta ja säästetään koulutuksesta – perustasta, jolle yhteiskuntamme on yhdessä rakennettu.

– Syrjäytyminen ei häviä ojentamalla.

– Meidän pitää asettaa tavoitteet korkealle niin EU:ssa kuin YK:ssakin. Suomella on kykyä toimia kokoaan suurempana vaikuttajana.

– Suomi päättää asioistaan itse. Piste.

– Jokaisella on maanpuolustustahto korvien välissä vain silloin kun on jotain puolustettavaa. Presidentin sanoessa ”kansalaiset, medborgare”, aivan jokaisella kuulijalla pitää olla tunne: minä olen osa tätä kansaa, minua arvostetaan ja minua kuunnellaan.

Jokaisella meistä on ääni, Haatainen muistutti.

– Jokaisen kuuluu sitä käyttää. Meillä on keinot tehdä yhdessä maailmasta parempi paikka. Minulla on sydäntä sanoa. Suomalaiset, teillä on sydäntä valita, hän päätti.

Linkki Tuula Haataisen seitsemän minuutin mittaiseen puheeseen Ylen sivulla.