Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) päätti eilen, että Suomi allekirjoittaa Palestiinaa koskevan julkilausuman.

– Pidän hyvänä ja positiivisena sitä, että Suomi liittyy tähän päätösasiakirjaan ja otti selkeän askeleen Palestiinan tunnustamisen suuntaan. Siinähän todetaan, että Palestiinan tunnustaminen on välttämätön osa tätä rauhanprosessia ja kahden valtion mallia, Lindtman kiteytti.

– Kyllä kaikkien maiden – myös Suomen – pitää olla valmis tekemään kaikki se, mitä voi ja kuuluu tämän kärsimyksen ja verenvuodatuksen lopettamiseksi Lähi-idässä.

– Se taitaa kertoa aika paljon tämän hallituksen toimintakyvystä, hän sanoi.

Lindtmanin mukaan ei ole hyvä, että Suomesta lähtee epäselvä viesti näin keskeisessä asiassa.

– Jos maan hallitus näin keskeisessä kysymyksessä jakaantuu käytännössä kahtia, niin kyllähän se tuolla maailmalla huomataan, ja se heikentää meidän viestiä ja ääntä maailmalla.

Lindtmanin mukaan oikea aika Palestiinan tunnustamiselle on YK:n huippukokousviikolla syyskuun lopulla. Monet muut maat ovat tehneet tai tekemässä tunnustamispäätöksen siellä. Suomen on näiden maiden tapaan tehtävä Lindtmanin mukaan ”ainoa oikea päätös”.

– Jos hallitus ei tätä päätöstä kykene tekemään, niin silloin tulemme tämän päätöksen eduskunnassa haastamaan välikysymyksen muodossa. Ei Suomi voi jäädä nyt tästä kyydistä pois.

YKKÖSAAMUSSA käsiteltiin myös viimeisintä perussuomalaisten rasismikohua, jota puitiin alkuviikon budjettiriihessä. Lindtman katsoo, että perussuomalaisessa puolueessa on selvästi tapahtumassa muutos.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi viime lauantain Ykkösaamussa hyväksyvänsä puolueensa varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan puheet taannoisessa A-studiossa.

Lindtmanin mukaan Purra siirsi näin perussuomalaiset sellaisten eurooppalaisten puolueiden suuntaan, joissa hyväksytään ”rasistinen, ihmisvihamielinen ja äärioikeistolainen puhetapa”.

– Riikka Purra on antanut nyt kodin tällaiselle ihmisivihamieliselle, äärioikeistolaiselle ajattelulle. Itse näen, että sellaiselle ei pidä olla mitään sijaa Suomessa.

Lindtmanin mukaan Keskisarjan puheilla, joissa muun muassa viitattiin tietyistä maista tuleviin ”heikkolaatuisina tulokkaina”, voi olla myös taloudellisia vaikutuksia. Hän kertoi keskustelleensa asiasta miljardiluokan teknologiayrityksen johtajan kanssa.

– Hän sanoi, että kaikki se hyväkin, mitä Suomi yrittää tehdä kansallisten huippuosaajien houkuttelemiseksi, niin kyllä näillä puheilla vedetään mattoa alta. Kyse on kuitenkin hallituspuolueen johtoon kuuluvasta henkilöstä.

Lindtman sanoi pahoin pelkäävänsä, että jos muodostuu kuva, että Suomessa johtavat päättäjät asettavat ihmisiä eri kastiin sen perusteella, mistä he ovat tulossa, se alkaa vaikuttaa paitsi Suomen kasvuun myös yritysten toimintaympäristöön.

Lindtmanilta kysyttiin hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa. Hän totesi, ettei SDP:n linja asiassa ole muuttunut.

– Me emme todellakaan haikaile hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Me emme ole tässä linjaa muuttaneet siitä, mitä ennen 2023 eduskuntavaaleja tehtiin.

HALLITUKSEN talouslinjan yhdeksi suurimmaksi ongelmaksi Lindtman nosti sen, ettei hallitus ole kyennyt luomaan kasvua, vaikka kaikki elementit talouskasvulle ovat olemassa. Syyksi Lindtman nostaa hallituksen omat päätökset.

– Tämä hallitus on vienyt suomalaisilta luottamuksen huomiseen. Jos ei ole luottamusta, niin silloin ihmiset eivät uskalla lähteä kuluttamaan.

Lindtmanin mukaan SDP olisi tukenut ”hyvin toisella tavalla” pieni- ja keskituloisia kotitalouksia.

– Me olisimme jo tälle vuodelle tehneet tuntuvat veronkevennykset pieni- ja keskituloisille, koska eihän yrityksiin synny työpaikkoja, jos ei siellä ovi käy. Ja se ovi ei käy, ellei suomalaisilla ole luottamusta huomiseen.