Leikkaukset vahvisti keskiviikkona valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.). Tosin hän ei täsmentänyt summaa tai sitä, mihin säästöt kuntien kotoutusrahoituksen kokonaisuudessa kohdentuisivat. Ennakkotietojen mukaan kunnille valtionosuuksien kautta kanavoituvat kotoutumisrahat jätettäisiin riihessä rauhaan.

Projektipäällikkö Maija Niskavirta Kuntaliitosta pelkää leikkausuhan kohdentuvan kotoutumisen laskennallisiin korvauksiin, joiden rahoitusta hallitus vuoden alussa jo kertaalleen karsi 58 miljoonalla eurolla. Samassa yhteydessä kunnat saivat päävastuun kotoutumispalveluiden järjestämisestä.

Jo toteutuneessa leikkauksessa korvausaikaa lyhennettiin kiintiöpakolaisten kohdalla neljästä kolmeen vuoteen ja muiden pakolaistaustaisten henkilöiden kohdalla kolmesta kahteen vuoteen.

– Siitä tässä on nyt iso huoli, mutta tämä vaikuttaa toki myös laajemmin kaikkien kotoutumista edistävien palveluiden rahoitukseen, Niskavirta sanoo.

Kotoutumisen laskennallisten korvausten leikkaus edellyttäisi Niskavirran mukaan lainsäädännön muuttamista.

Valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksama kotoutumisen edistämisen laskennallinen korvaus liittyy käytännössä pakolaistaustaisten maahanmuuttajien kotouttamiseen. Esimerkiksi työttömille työnhakijoille järjestettävää kotoutumiskoulutusta rahoitetaan valtionosuuksien kautta.

Korvauksen laissa määriteltyihin kohderyhmiin kuuluu paitsi kiintiöpakolaisia, turvapaikan saaneita ja, suurimpana ryhmänä, myös tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia, joilla on kotikunta Suomessa.

– Suomessa on sitouduttu ukrainalaisten tänne asettumisen tukeen. Miten pystymme hoitamaan sitoutumisen tässä tilanteessa?

Niskavirta korostaa, että kyse on Suomeen saapuneiden pakolaisten alkuvaiheen palveluista.

– Maahanmuuttaja ei ole kuin ensimmäiset pari kolme vuotta näiden kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden piirissä.

PALVELUT pitävät sisällään paitsi pakolaisten vastaanoton myös kotoutumis- ja kielikoulutusta, yhteiskuntaorientaatiota ja työllisyyspalveluita. Jos hallitus palveluiden rahoitusta leikkaa, kuntien itsensä harkittavaksi jää mistä säästöt otetaan.

– Siirretäänkö resursseja muualta, supistetaanko joitakin palveluita. Vaikutuksia on odotettavissa kansainvälisen osaamisen ja kansainvälisten asiakkaiden palveluihin ja työllisyyspalveluihin. Kotoutumispalvelut ovat usein käsi kädessä työllisyyspalveluiden kanssa. Vaikutukset voivat ulottua myös kunnan muihin palveluihin.

Hallituspuolueiden piirissä on puhuttu kotoutumispalveluiden velvoittavuuden lisäämisestä. Niskavirta muistuttaa myös nykyisen lainsäädännön olevan tulijoita kohtaan velvoittava.

– Tällä kentällä työskentelevät ymmärtävät sen myös ohjaustyössään. Asiakkaita ohjataan jo nykyisellään paljon velvoittavuudessa.

ALKUVAIHEEN kotoutuja-asiakkaiden tarpeet eivät leikkausten myötä muutu miksikään.

– Jos meillä ei ole palveluita, joissa tarpeisiin voidaan vastata, niin se näkyy jossakin muualla. On huoli asiakkaiden työllistymisen pitkittymisestä, syrjäytymisestä, pienituloisuudesta ja perheiden tilanteesta.

Niskavirta huomauttaa, että työttömyys vaikuttaa paitsi ihmiseen itseensä myös kunnan talouteen ja elinvoimaan.

– Toivon, että näiden leikkausten kokonaisvaikutukset ymmärrettäisiin.

Perussuomalaiset on ollut huolissaan maahanmuuton lieveilmiöistä. Onko tämä sellaista politiikkaa, joka saattaa lisätä lieveilmiöitä?

– Mahdollisesti. Kyllä tässä on huoli siitä, että lasku moninkertaistuu esimerkiksi työttömyyden pitkittyessä ja mahdollisesti syrjäytymisen kautta.

Niskavirta nostaa esiin erityisesti naisten osallistumisen kotoutumispalveluihin. Maahanmuuttajanaisten työllisyyden vahvistaminen mainitaan myös Orpon hallituksen ohjelmassa.

– Aiemmissa uudistuksissa haluttiin nimenomaan edistää maahanmuuttajanaisten ja työvoiman ulkopuolisten osallistumista työllisyyspalveluihin. Vesittääkö tämä (kaavaillut lisäleikkaukset) sen tavoitteen?

Leikkaukset saattaisivat Niskavirran mukaan heikentää myös lasten ja nuorten kotoutumisen palveluita, sillä Suomeen muutetaan pääasiassa perheen, työn ja opiskelun kautta. Kotoutumispalveluiden asiakkaina on myös suuri määrä alaikäisiä.

– Kunnissa ja työllisyysalueilla toivottaisiin työrauhaa heidän juuri vastuulleen saamien palveluiden järjestämiseksi. Jatkuvat uudistukset palveluihin ja rahoitukseen tekevät tehokkaan toiminnan järjestämisestä erittäin vaikeaa.

Julkinen keskustelu näiden leikkausten ympärillä on aika kovasanaista. Millä mielellä olet seurannut sitä?

– Toivoisin, että pystyisimme tarkastelemaan itse asiaa ja taustalla olevaa tutkittua tietoa, etteivät mielikuvat ohjaisi tätä keskustelua. Olisi hyvä tutustua arjen kotoutumisen asiakastyöhön.

Niskavirran mukaan kunnat ja kaupungit tietävät alkuvaiheen kotoutumispalveluiden arvon ja merkityksen työllisyyden tukemisessa.

– Kunnat tietävät, että tämä investointi kannattaa. Valtionrahoituksesta leikkaaminen olisi isku työllisyyteen ja hyvinvointiin ja sitä kautta kasvuun ja tulevaisuuteen.