Selvityksen on määrä valmistua vuoden päästä keväällä.

Helsingin Sanomat nosti maaliskuun alkupuolella esiin jääviyskysymykseen liittyviä ongelmia.

HS:n uutisen perusteella näyttää siltä, että esimerkiksi kaupunginhallituksessa istuva poliitikko joutuisi jääväämään itsensä aluehallituksen päätöksenteosta, kun käsitellään soten palveluverkostoa. Uutisessa huomautettiin, että tilanne on vaikea siksi, että aluevaltuuston ja -hallituksen jäsenet on valittu vaaleilla edustamaan asukkaita ja nyt he eivät pääsisi valmistelemaan niitä päätöksiä, joiden tekemistä varten heidät on äänestetty.

– Pidän tärkeänä ihmisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon sen eri tasoilla, mutta on varmistettava, että pelisäännöt ovat selvät ja päätöksenteko läpinäkyvää. Jääviyskysymyksiä on harkittava tarkkaan, ja haastavimmat tilanteet tulevat, jos toimii sekä kunnan että alueen hallituksessa, Ikonen totesi lyhyesti ja viittasi tämän jälkeen hallitusohjelman kirjaukseen jääviyskysymyksistä.

NEUVOTTELEVA virkamies Niklas Wilhelmsson oikeusministeriön Demokratia- ja julkisoikeusosastolta arvioi jo jokin viikko sitten Demokraatille, että näillä näkymin valtiovarainministeriön kuntaosasto asettaa selvityshenkilön selvittämään jääviyskysymyksiä. Kyseeseen voisi tulla myös työryhmä. Oikeusministeriö tulisi ohjausryhmään mukaan.

Wilhelmssonin mukaan asiaa on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

Pohdittavaksi saattaa tiettävästi tulla muun muassa se, voivatko kansanedustajat olla yhtä aikaa myös aluevaltuuston ja kunnanvaltuuston jäseniä eli vaikuttaa kolmella tasolla.

Wilhelmsson ei ottanut selvityksen sisältöön isommin kantaa.

– Mutta hallitusohjelmastahan tässä on kyse ja tätä tullaan totta kai toteuttamaan.

Demokraatti tavoitti viime viikolla myös hallitusneuvos Mervi Kuittisen valtiovarainministeriön kunta- ja alueosastolta kommentoimaan hallitusohjelmaan kirjattua jääviysselvitystä. Kuittinen totesi sähköpostitse, että valmistelun ollessa kesken ei ole antaa lisätietoja siitä, miten se toteutettaisiin.

ASIA puhuttaa myös kansanedustajia. Yksi kulma on kansanedustajien toimiminen kolmella eri tasolla. Viime viikonloppuna SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen vaati tiedotteessaan, että puolueiden on sovittava, että jatkossa sama henkilö ei voi toimia samaan aikaan kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna.

Räsänen kirjoitti tiedotteessaan, että vuoden 2022 aluevaaleissa valittiin aluevaltuutetuiksi 101 silloista kansanedustajaa, jotka toimivat samalla kunnanvaltuutettuina ja näin ollen edustivat kolmea vaaleilla valittua päätöksentekotasoa.

Räsänen vastuuttaa asiassa puolueita.

– Ennen seuraavia kunta- ja aluevaaleja puolueiden on kyettävä sopimaan siitä, että jatkossa sama henkilö ei voi toimia vaaleilla valittuna päätöksentekijänä kaikilla kolmella päätöksentekotasolla. Tämä on helppo keino välttää vallan keskittyminen samoille henkilöille. Edellisten aluevaalien jälkeen olimme tosiaan tilanteessa, jossa yli puolet kansanedustajista istuivat samalla sekä kunnanvaltuutettuina että aluevaltuutettuina, Räsänen sanoi tiedotteessaan.