Tämä johtuu siitä, että kansalaisaloitetta koskevan perustuslain säännöksen esitöissä vuodelta 2010 todetaan, että kansalaisaloiteoikeuden ulkopuolelle jääviä asiaryhmiä ovat muun muassa kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen, niin ikään Helsingin Sanomissa, on Viljasen kanssa samoilla linjoilla.

Myös puhemies Jussi Halla-aho (ps.) kommentoi asiaa lehdelle. Hän tuntuu olevan hivenen eri linjoilla.

– Tässä jälkimmäisessä tapauksessa en näkisi, että kansalaisaloitetta olisi mahdoton käsitellä. Kansainvälisiin sopimuksiin liittyminen ja niistä eroaminen on eduskunnan käsissä, joten eduskuntahan asiasta lopulta kuitenkin päättää, hän jatkoi.

Kansalaisaloitteen tavoite oli nimenomaan ”kannustaa eduskuntaa käynnistämään tarvittavat lainsäädännölliset valmistelut Suomen irtaantumiseksi Ottawan sopimuksesta”.

DEMOKRAATTI kysyi oikeusministeriöltä, miksi miina-aloite ylipäänsä pääsi oikeusministeriön ylläpitämään Kansalaisaloite-palveluun, mikäli olisi niin, että eduskunta ei voisi sitä käsitellä.

Erityisasiantuntija Atte Kuismin-Raerinne oikeusministeriöstä painottaa ensiksi, että on eduskunnan toimivallassa päättää, mitä he ottavat käsittelyyn. Eduskunnan tehtävä on katsoa kansalaisaloitteen sisällön kannalta, voiko sen ottaa käsittelyyn.

– Sen enempää en itse voi kommentoida, koska se kuuluu eduskunnan toimivaltaan.

Kysymykseen siitä, olisiko aloitetta pitänyt päästää Kansalaisaloite.fi-palveluun Kuismin-Raerinne toteaa, että oikeusministeriön rooli on lähinnä katsoa kansalaisaloitteen muotovaatimuksia sisällöllisen arvioinnin kuuluessa eduskunnalle.

– Meidän tulkinta siinä, mitä otamme julkaistavaksi Kansalaisaloite.fi-palveluun, on enemmänkin aloitemyönteinen tulkinta. Siltä kannalta tämä aloite on hyväksyttykin, Kuismin-Raerinne sanoo.

Hän toteaa, että toinen syy aloitteen ottamiselle palveluun oli se, että samasta aiheesta on tehty aiemminkin kansalaisaloitteita muodossa, joissa on kehotettu lainvalmisteluun. Tällainen on tehty ainakin vuonna 2022. Se eteni valiokuntakäsittelyyn eikä sitä siis hylätty suoralta kädeltä, vaan eduskunta käsitteli sen. Sittemmin asia kuitenkin raukesi.

KUISMIN-RAERINNE kertoo, että tuore kansalaisaloite kyllä herätti keskustelua oikeusministeriössä sen vuoksi, että se liittyy kansainvälisiin velvoitteisiin eli asiaan, joihin kansalaisaloitteella ei voi vaikuttaa.

– Mutta meidän tulkinta, ottaen tämän edellämainitun kansalaisaloitehistoriankin huomioon, että jos olisi kyse lakiehdotuksesta, jolla suoraan suoraan haluttaisiin vaikuttaa kansainväliseen sopimukseen liittymiseksi tai siitä irtautumiseksi, se ei mene läpi meidän tarkastuksessa. Se olisi selvästi muotovaatimuksen vastainen. Mutta sitten, jos on ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä, joka on paljon vapaamuotoisempi ja siinä ei suoraan ehdoteta irtaantumista kansainvälisestä sopimuksesta, vaan nimenomaan ehdotetaan hallituksen ryhtyvän toimiin asian edistämiseksi, tällaiset ovat menneet meidänkin seulassamme läpi.

Kuismin-Raerinne sanoo myös, että se, miten eduskunta nyt kansalaisaloitteeseen reagoi, voi vaikuttaa oikeusministeriön tulkintoihin jatkossa Kansalaisaloite.fi-palveluun pääsevistä aloitteista. Eli jos eduskunta nyt hylkää jo porteilleen aloitteen, samantyyppiset aloitteet eivät ehkä jatkossa päädy julkaistavaksi palveluun.