Tiedustelun laillisuusvalvontaa varten ehdotetaan perustettavaksi uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu.

– Suojelupoliisiin kohdistuvaa valvontaa vahvistettiin aivan vielä viime metreillä, esimerkiksi siten, että suojelupoliisin tulisi aina ilmoittaa tiedusteluvaltuutetulle, kun se käyttää tiedustelumenetelmää, Risikko kertoi valmistelutyöstä.

Lakiesitysten mukaan supo saisi muun muassa toteuttaa tietoliikennetiedustelua myös ulkomailla, silloin kun kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Supon päällikkö Antti Pelttari oli tyytyväinen uusiin välineisiin ”työkalupakissa” ja vakuutti viranomaisen kykenevän elämään tiiviin valvonnan kanssa.

Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtajan Tuula Majurin mukaan kyse ei kuitenkaan ole kelpoisuuden arvioimisesta eikä turvallisuusselvitys sido nimittäjiä eli valtioneuvostoa ja eduskuntaa. Lainvalmistelussa tiedusteluvaltuutetulle ja hänen henkilöstölleen oli lisätty vaatimus Suomen kansalaisuudesta.

– Kaksoiskansalaisuutta ei ole kielletty, Majuri kertoi.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan on vielä vaikea arvioida, millaiseksi tiedusteluvaltuutetun ja hänen toimistonsa työmäärä muodostuu.

– Itsenäisyys ja riittävät resurssit ovat ihan keskeinen osa sitä, että hän kykenee toimimaan, Häkkänen sanoi.

Hallitus esittää, että perustuslain kohtaa luottamuksellisen viestin suojasta muutettaisiin kiireellisessä järjestyksessä. Tiedustelulakien läpivieminen edellyttää tätä muutosta.

Oikeusministeri Häkkäsen mukaan uudet tiedusteluvaltuudet voisivat olla käytössä jo ensi vuodenvaihteessa, jos ”kaikki menee suunnitelmien mukaan”.

– Mutta korostan sitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta viime kädessä tekee huolellisen arvionsa siitä, millaiseksi kiirehtimismenettelyn käyttämisen kynnys tässä maassa muodostuu, Häkkänen sanoi.

Kiireellinen käsittely vaatisi eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä. Opposition ensikommenteissa tällaista tukea ei ainakaan vielä torstaina luvattu.

Risikon mukaan perustuslain muutoksen siirtyminen kevään 2019 vaalien yli viivästyttäisi ”jo nyt myöhässä” olevaa tiedustelulainsäädäntöä vähintään vuodella, mahdollisesti enemmän.

– Päivänkin ylimääräinen viivästys on liikaa turvallisuuden varmistamisessa, Risikko sanoi ja korosti Suomen olevan siihen saakka tiedonsaannissaan muiden maiden hyväntahtoisuuden varassa.

Sotilastiedustelun osalta hallituksen lakipaketissa on kyse aivan uudesta lainsäädännöstä.

– Sotilastiedustelun tehtävänä on tarvittaessa antaa ennakkovaroitus Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta, puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) tiivisti torstain tiedotustilaisuudessa.

Vaikka mahdollinen uhka nähdään rajojen ulkopuolella, sotilastiedustelulla hankittaisiin tietoa myös kotimaassa henkilötiedustelun keinoin. Tietoliikennetiedustelussa sen sijaan ei ole sallittua seurata Suomessa oleskelevien osapuolten välistä tietoliikennettä.

Rajat ylittävässä tietoliikenteessä tiedustelua kohdennettaisiin koneellisesti teknisten tietojen kuten ip-osoitteiden perusteella. Viestin avaamiseen manuaalisessa käsittelyssä siirryttäisiin vasta tämän rajaamisen jälkeen. Niinistön mukaan tätä voi perustella myös ”työekonomialla”.

– Seulan täytyy olla aika tarkka, ei meillä yksinkertaisesti riitä henkilökuntaa analysoimaan tietoa, Niinistö totesi.
Rajat ylittävien viestintäverkon osien omistajille ja haltijoille asetetaan Niinistön mukaan velvoite myötävaikuttaa tietoliikennetiedustelun toteuttamiseen.

– Yksityisille tahoille ei ehdotettaisi velvoitetta luovuttaa salausavaimia tai asettaa ohjelmistoihin tai laitteisiin niin kutsuttuja takaportteja, Niinistö kertoi.