– Hallitus pääsee vain armosta seuraavalle luokalle, ajatushautomo Agendan toiminnanjohtaja Mattias Fagerholm kiteyttää Uutissuomalaisen haastattelussa.

Maireita eivät ole muutkaan perustelut alhaisille arvosanoille.

– Loppua kohti koheltaminen on vain lisääntynyt, 5-, Vasemmistofoorumia vetävä Jukka Pietiläinen muotoilee.

Uutissuomalaisen juttua varten kysyttiin ajatuspajojen vetäjiltä muun muassa sitä, millaisen arvosanan ne antavat hallitukselle kuluneesta lukuvuodesta. Yhdeksästä vastanneesta Libera on puolueista riippumaton, kahdeksalla muulla on puoluekytkös.

Suopeimmin Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen tekemisiin tänä lukuvuotena suhtaudutaan ajatuspaja Toivossa ja e2:ssa. Kummaltakin irtoaa kyselyn korkein arvosana, 7,5.

– Vaalikauden tärkein työ eli sote on kesken, siksi korkeammalle arvosanalle ei ole perusteita nyt, e2:ta johtava Karina Jutila perustelee.

E2 on puolueista lähimpänä keskustaa, mutta Jutila korostaa, että puolue on vain yksi e2:n taustalla olevan Edistysmielisen tutkimuksen yhdistyksen noin 40 jäsenestä eikä rahoita ajatuspajan toimintaa.

Toivo taas on avoimesti kokoomuksen kyljessä toimiva ajatuspaja. Kolmannella hallituspuolueella, sinisillä ei ole ajatuspajakytköstä.

Ajatuspajojen vetäjiltä pyydettiin myös arviota Sipilän hallituksen koko hallitustaipaleesta eli heille toistettiin nyt jo kolmantena keväänä peräkkäin kysymys, millainen kouluarvosana kuuluu hallitukselle sen toiminnasta tähän saakka.

Ajatuspajojen antamien arvosanojen keskiarvo oli hallituksen ensimmäisen vuoden jälkeen vielä 6,53. Tämän vuoden kyselyssä keskiarvo oli enää 6,25, joten se on tippunut kolmella kymmenyksellä.

Tämän vuoden kyselyssä keskiarvo olisi ollut vieläkin huonompi, jos kyselyyn vastanneiden joukkoon ei olisi tullut uutena kristillisdemokraatteja lähellä olevaa Kompassia, josta arvioitiin hallituksen tähänastinen toiminta 7,5:n arvoiseksi.

– Hallitus on tasapainottanut budjettia ja yrittänyt ajaa talouteen uudistuksia. Toisaalta arvosanaa alentavat monet epäonnistumiset. Leikkaukset lapsiperheiltä ovat osaltaan vaikuttaneet heikkoon syntyvyyteen. Leikkaukset eläkkeistä ja lääkekorvauksista ovat osuneet heikompiosaisiin ja alkoholiverouudistus uhkaa tuottaa pitkäaikaisia ongelmia, Kompassia johtava Sauli Ahvenjärvi perustelee.

Ilman Kompassia – eli vuoden takaisella vastaajajoukolla – keskiarvo olisi pudonnut 6,1:een, kun arvosanaansa viime vuodesta laskivat Suomen perusta, Vasemmistofoorumi, Kalevi Sorsa -säätiö ja Agenda.

Sipilän hallituksen suurimmat onnistumiset liittyvät lähes kaikkien ajatuspajojen mukaan talouteen: taloustilanteen koheneminen, velkaantumisen väheneminen, viennin hintakilpailukyky, työllisyyden nousu…

– Työllisyysasteen nousu on erinomainen asia, joskin on kyseenalaista onko se hallituksen ansiota vai tapahtunut siitä huolimatta. Samoin talouskasvun vahvistuminen, Kalevi Sorsa -säätiötä johtava Kaisa Penny huomioi.

Pahimpien epäonnistumisten kirjo on laaja: esimerkiksi leikkaukset etuisuuksista ja koulutuksesta, sote-uudistus ja useiden uudistusten, kuten perhevapaauudistuksen kariutuminen.

Sekä perussuomalaisia että vihreitä lähellä olevissa ajatuspajoissa pidetään hallituksen suurimpana epäonnistumisena samaa asiaa eri vivahteilla – maahanmuuttopolitiikkaa.

– Hallitus on pahiten epäonnistunut maahanmuuttopolitiikassa, Suomen Perustaa vetävä Simo Grönroos toteaa.

Ajatuspajojen mukaan seuraavan hallituksen on syytä kiinnittää katseet erityisesti sosiaaliturvan uudistamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jatkamiseen.