Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Hallitus parantaa pienituloisten eläkeläisten asemaa

Jukka-Pekka Flander

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta jätti viime viikolla eduskunnalle mietintönsä hallituksen esityksestä eduskunnalle pienten eläkkeiden korottamista koskeviksi laeiksi. Hallituksen esityksessä esitetään pieniä verorahoitteisia eläkkeitä korotettavaksi siten, että kansaneläkkeen täyttä määrää korotettaisiin noin 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuurajaa ja lisäomavastuun kerrointa muutetaan siten, että esityksen mukainen eläketulon muutos ei juurikaan vaikuttaisi eläkkeensaajan asumistukeen ja siten vähentäisi eläkkeensaajan käytettävissä olevien tulojen nousua. Lisäksi ehdotetaan maatalousyrittäjän luopumistukien täydennysosien muuttamista kansaneläkkeen määrään ehdotettavaa muutosta vastaavasti. Muutos astuisi voimaan vuoden alusta 2020.

Kim Berg

SDP:n kansanedustaja, Vaasa

Nyt ehdotettu kansaneläkkeiden korotus kohdistuu noin 609 000 eläkkeensaajaan, joiden kokonaiseläke on alle 1 200—1 300 euroa kuukaudessa. Kansaneläkkeen tasokorotus korottaa myös ylimääräisen rintamalisän määrää, koska sen määrä lasketaan kansaneläkkeen määrän perusteella, sekä sotilasavustuslain täyden perusavustuksen määrää, joka on sidottu kansaneläkkeen täyteen määrään.

Takuueläkkeen korotus nostaa lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämisen minimiansaintarajaa, mikä mahdollistaa hieman nykyistä suuremman lisäansion työkyvyttömyyseläkkeen rinnalle ja parantaa vaikeaan työmarkkina-asemaan joutuneiden ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien asemaa, koska eläketukilain mukaisen eläketuen määrä on sidottu takuueläkkeen määrään.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti eduskunnalle jätetyssä mietinnössään tärkeänä, että nyt parannetaan erityisesti pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentuloa kansaneläkettä ja takuueläkettä korottamalla. Takuueläkettä korotettiin myös viime kaudella yhteensä noin 47 eurolla, mutta samalla jätettiin indeksikorotukset tekemättä. Kansaneläkettä taas on viimeksi korotettu reilut kymmenen vuotta sitten 20 euron suuruisella tasokorotuksella.

Eläkeläisten ostovoiman kannalta on myös tärkeää, että eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuurajaa ja lisäomavastuun kerrointa muutetaan siten, että eläketulon muutos ei juurikaan vaikuta eläkkeensaajan asumistukeen, eikä siten vähennä käytettävissä olevien tulojen nousua.

Muutosten myötä myös eläkkeensaajien toimeentulotuen tarve vähenee ja perustoimeentulotuen menojen arvioidaan alenevan korotusten johdosta noin 5,3 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti myös, että viimesijaisen toimeentulotuen tarpeen ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentäminen ensisijaisia etuuksia korottamalla on tarkoituksenmukaista sekä tuensaajien että sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuuden kannalta.

Koska kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotus nostaa vähimmäiseläkkeen määrää suhteessa pieniin työeläkkeisiin, sosiaali- ja terveysvaliokunta piti eläkejärjestelmän kokonaisuuden ja järjestelmän kannustavuuden kannalta tarpeellisena, että hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa myös pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta halusi kiinnittää eduskunnan huomiota myös siihen, että eläkkeensaajan toimeentuloon vaikuttavat tulojen lisäksi myös eläkkeensaajan menot ja varallisuus. Erityisesti asumisen ja sairastamisen menot aiheuttavat monelle eläkkeensaajalle toimeentulovaikeuksia, mikä näkyy myös eläkkeensaajien ulosotoissa. Voimassa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki antaa kunnalle mahdollisuuden kohtuullistaa asiakasmaksuja, mutta valiokunta piti tärkeänä, että asiakasmaksulainsäädännön uudistusta jatketaan pikaisesti. Valiokunta piti myös tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti selvitetään edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat.

 

Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) Vaasasta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE