Käytännössä tämä tarkoittaa ensisijaisesti lapsia sekä yksinhuoltajaperheitä, joilla on todennäköisesti perusteet saada kansainvälistä suojelua ja jotka tulevat erityisen heikon turvallisuustilanteen maista, kuten Syyriasta ja Afganistanista, kerrotaan ministeriön tiedotteessa.

Turvapaikanhakijoita on määrä vastaanottaa muun muassa Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta sen mukaan, missä ihmisten tilanne on vakavin.

Ministeriön mukaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien hakijoiden vastaanotosta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa EU:n maahanmuuttorahaston (AMIF) kautta.

Presidentti Sauli Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen tulisi tuoda Välimeren alueella olevista turvapaikanhakijoista etenkin tyttöjä ja pieniä lapsia, koska nämä ovat heikoimmassa asemassa.

– Minusta se lähtökohta pitää pitää mielessä, että me autamme niitä, jotka ovat todellisissa vaikeuksissa. Ja kaikkein suurimmissa vaikeuksissa minun ymmärtääkseni ja maalaisjärjellä ajateltuna ovat kaikkein pienimmät lapset ja tytöt, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan on käynyt selväksi, että pojat jaksavat tehdä omin päin pitkiäkin matkoja.

– Meillähän on kokemusta muuttoliikkeestä muutaman vuoden takaa, jolloin kävi hyvin selväksi, että pojat kyllä jaksoivat tehdä omin päin pitkänkin matkan, mutta tyttöjä ei kovin paljoa näkynyt.

Niinistö lisäsi, että tyttöjä ja poikia tulisi tuoda Suomeen “ainakin mahdollisimman tasapuolisesti”.

– Tämä on enemmän yleinen kanta, en tiedä, millaisia lapsia leirillä on.

Sisäministeriön mukaan hallituspuolueiden kesken sovituilla toimilla vastataan akuuttiin tilanteeseen Välimeren alueella. Suomi haluaa tiedotteen mukaan olla edelleen mukana edistämässä kestävää ratkaisua yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämisessä.

– On tärkeää, että Suomi EU:n ulkorajavaltiona on mukana etsimässä ratkaisuja sekä akuuttiin tilanteeseen että kestävää ratkaisua eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään, Ohisalo sanoo.

Euroopan komissiolta odotetaan kevään aikana uutta ehdotusta turvapaikkapolitiikan uudistamisesta.
Sisäministeriö ei ota tiedotteessa kantaa nilkkapantavalvontaan. Iltalehden eilisten tietojen mukaan sopimuspakettiin kuuluisi myös, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden nilkkapantavalvontaa viedään eteenpäin, samoin laittoman maahanmuuton torjuntaohjelmaa.

Nilkkapantavalvonnasta on ollut hallituksen sisällä ristiriitaa. Asia on vihreille vaikea, kun taas keskusta on halunnut ajaa nilkkapantavalvonnan läpi.

Kreikka pyysi muilta EU-mailta syksyllä apua, jotta ne ottaisivat vastaan heikoissa oloissa olevia lapsia, jotka ovat leireillä ilman vanhempia. Tuoreimpien tietojen mukaan siirtoa odottavia alaikäisiä on kaikkiaan noin 5 000. Kreikan ohella lapsia kerrotaan olevan Kyproksella.

Sisäministeri Ohisalo on aiemmin todennut, että sisäministeriössä tehdyn selvityksen perusteella Suomella olisi mahdollisuus auttaa ja ottaa heitä vastaan. Muista EU-maista ainakin Ranska ja Portugali ovat tähän mennessä luvanneet apunsa.

Ohisalo oli torstaina eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavana. Valiokunnan puheenjohtajan Riikka Purran (ps.) mukaan perussuomalaiset torjuisi Kreikan avunpyynnön, koska ratkaisu ei olisi kestävä. Hallituspuolueet tekevät hänen mukaansa kysymyksellä politiikkaa.

– Me emme näe, että tämä on missään määrin kestävä ratkaisu. Suomi on taakanjaossa niitä harvoja maita, jotka ovat tähänkin mennessä yleensä täyttäneet kiintiönsä. EU-tasolla ei ole yhtenäistä toimivaa turvapaikkapolitiikkaa, Purra perusteli toimittajille.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Kreikan saarien Lesboksen, Samoksen, Khioksen, Leroksen ja Kosin leireille on pakkautunut yli 38 000 ihmistä, vaikka niiden kapasiteetti on virallisesti 6 200.

YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi vaati perjantaina ripeitä toimia saarilla olevien ihmisten olojen parantamiseksi.

– Olot saarilla ovat järkyttävät ja häpeälliset, Grandi kuvasi lausunnossaan AFP:n mukaan.

– Kreikan on Euroopan tuella nyt toimittava kestämättömän tilanteen hoitamiseksi.

Kiireisimmin kohennusta tarvitaan Grandin mukaan vesihuoltoon, puhtaanapitoon ja terveydenhuoltoon, koska talvi on vaikeuttanut tilannetta.

Kriisiä on kestänyt jo vuosia, ja saarten viranomaisten ja asukkaiden mitta on täynnä. He ovat ilmoittaneet, etteivät enää haluaa ottaa vastaan tuhansia turvapaikanhakijoita.
STT–Arttu Mäkelä, Merja Puisto, Johanna Latvala