– Hallituksen lisätalousarviossa luvataan soten niin sanottuihin pilotteihin 100 miljoonaa euroa. Viime kuussa tehtiin jakopäätös ensimmäisestä sadasta miljoonasta. Päätökset on tehty ilman, että on lakia, johon se perustuu. Sata miljoonaa euroa kymmeneen maakuntaan viidestoista toukokuutta. Seuraavat sata miljoonaa on luvassa niille, jotka eivät vielä saaneet. Millä oikeudella te nämä rahat jaatte?

Harakan mukaan samaa asiaa tiedustelee myös eduskunnan perustuslakivaliokunta.

– Viimeviikkoisessa lausunnossaan se pitää ongelmana, että näille piloteillenne ei ole oikeusperustaa. Perustuslakivaliokunta kielsi pilotit jo viime kesän lausunnossaan, mutta siitä piittaamatta hallitus pani sata miljoonaa menemään maakuntiin. Tampereen yliopiston oikeustieteen professori Pauli Rautiainen nostaa esiin jopa mahdollisuuden, että tämä tutkittaisiin ministerivastuuasiana perustuslain 115 pykälän mukaan.

– Hallitus on jo nyt onnistunut tärväämään puoli miljardia hallintoon ja tietojärjestelmiin, joilla pyöritetään mallia, jota ei ehkä koskaan tule. Paljon kitsaampi se on olemassa olevien ongelmien ratkaisussa. Työllisyyden ja kestävän kasvun uudistuksiin ei ole kykyjä eikä haluja. Miksi vasta nyt herätään näkemään, että 1,5 miljoonaa suomalaista on lisä- tai täydennyskoulutuksen tarpeessa? Miksi vasta nyt siihen varataan edes vähän määrärahoja? Ihmettelee Harakka.

– SDP on esittänyt kahta merkittävää uudistusta, jolla osaamistasoa nostetaan. Oppivelvollisuusiän nostaminen vastaa siihen ongelmaan, että pelkän perusasteen käyneillä työllisyysprosentti on 40. Useampi on siis työelämän ulkopuolella kuin töissä. Lauri Ihalainen on esittänyt ammatillisen aikuiskoulutuksen reformia, joka seuraavan hallituksen on ainakin välttämättä tehtävä.